Tosielämän realityshow

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry halusi vaikuttaa poliittisiin puolueisiiin ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. Järjestö halusi, että kaikki puolueet ovat tietoisia sosiaalialan riittämättömistä määrärahoista, sosiaalialan työntekijöiden ahdingosta ja alan vaihtajista, sekä samalla siitä, miten tärkeää sosiaaliala on Suomen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Ongelma vain oli, ettei ketään oikein tuntunut kiinnostavan.

Lähtökohdat

Kun puhutaan SOTEsta, ovat kaikki kuulleet sen TE-puolen alhaisesta palkkauksesta, epäinhimillisistä työolosuhteista ja työvoimapulasta. Viimeistään koronapandemia osoitti terveydenhuoltoalan merkityksen ja toisaalta sen, miten haastavista lähtökohdista terveydenhuollon työtä tehdään. Mutta mitä se SOTEn “SO” sitten pitää sisällään? 

Siinä missä terveydenhuolto tuntuu koskettavan kaikkia, monet ajattelevat sosiaalityön olevan kaukana omasta elämästä. Tosiasiassa jokainen meistä kohtaa elämässään sosiaalityön korkeakoulutettuja osaajia – varhaiskasvatuksesta vanhustenhoitoon. Kuitenkin sosiaaliala nousee otsikoihin vain silloin, kun jotain pahaa on jo ehtinyt tapahtua. Niinpä päätöksentekijätkään eivät aina muista sosiaalialan merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Poliittisten puolueiden puheissa ja kirjauksissa sosiaaliala nähdään usein pehmeitä arvoja toteuttavana kulueränä. Julkisessa keskustelussa sosiaalialan asiakkaisiin suhtaudutaan monesti nuivasti, NIMBY-hengessä. Tosiasiassa tutkitun tiedon perusteella sosiaalityön ennaltaehkäisevyys suojelee yhteiskuntaa ja näin myös merkittävästi laskee julkisen talouden kustannuksia.

Insight

“Ammattijärjestö Talentia vaikuttaa, jotta sen jäsenistöllä on edellytykset tehdä työnsä hyvin, työssä jaksetaan, työn merkitys ymmärretään ja siitä maksetaan oikeudenmukaista palkkaa.” Mikäli nämä asiat toteutuvat, voi koko Suomi paremmin. Talentia valvoo mm. perheneuvontaa, päihdetyötä, koulukuratointia, lastensuojelua, vanhuspalveluiden johtamista ja vammaistyötä tekevien ammatillisia etuja. Eli toimii aika monimutkaisella kentällä.

Osittain sosiaalialan laaja-alaisuuden vuoksi siitä on niin vaikea myös puhua. Ja kaikki mikä on vähän vaikeaselkoista, on myös helposti etäännyttävää. Ei suomalaisia kiinnosta onko yksittäisellä Sirpa Sosiaalityöntekijällä liian kova kiire – koska niin kaikilla muillakin on. Suomalaisia kuitenkin kiinnostaa, mikäli systeemi on rikki ja siksi osa heikommassa asemassa olevista putoaa vääjäämättä yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle.

On kylmäävää joutua miettimään, olisiko Koskelan surmaa koskaan tapahtunut, mikäli lastensuojelun asiakasmitoutus ei olisi 35 lasta per yksi sosiaalityöntekijä? Tai tuntuisiko meistä turvallisemmalta, mikäli lapsiamme hoitaisi riittävä määrä varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Entä tapahtuisiko Suomessa niin paljon nuoriso- tai perheväkivaltaa, huumekuolemia tai vanhusten hoivavirheitä, mikäli sosiaalialalla oikeasti ehdittäisiin keskittyä apua kipeästi tarvitseviin ihmisiin?

Luova idea

Halusimme tehdä sosiaalialan ahdingosta edes jollain tavalla tutun tuntuista ja ymmärrettävää. Koska olemme kaikki altistuneet tosi-tv:lle, olemme myös nähneet miten kylmästi siihen osallistujia pudotetaan. Vaikka tosi-tv:ssä pudotukset tapahtuvat vapaaehtoisesti viihteen tekoon osallistuville ihmisille, eivät ne silti kivalta tunnu. Entä jos joutuisimmekin päättämään ketkä oikeassa elämän apua tarvitsevat joutuisivat putoamaan yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle? Sosiaalialalla tämä on arkea.

“Ei pudoteta ketään” osoittaa yksinkertaisella tavalla sosiaalialan työntekijöiden ahdingon; he haluaisivat auttaa kaikkia, mutta työolosuhteet eivät enää tätä salli. Tämä johtaa sekä työntekijöiden henkisen kuormituksen että yhteiskunnan huonovointisuuden lisääntymiseen.

Päätökset sosiaalialan määrärahoista tulevat ylhäältä. Eduskuntavaalien lähestyessä halusimme, että puolueet muistavat sosiaalialan tärkeyden vaaliohjelmissaan. Koska puolueita kiinnostaa ensisijaisesti äänestäjien ajatukset, suuntasimme viestin myös heille: halusimme muistuttaa kampanjalla suomalaisia, että “jokaisen ääni ratkaisee”, ihan niinkuin tosi-tv:ssäkin.

Toteutus

Loimme kampanjan kärjeksi dystooppisen videon, joka muistuttaa ruususeremonioineen monelle tuttua tosi-tv–ohjelmaa. Video pyöri kolmen viikon ajan suoratoistopalvelun mainoskatkoilla ja hämmensi trailermaisuuudellaan. Video levisi laajasti Talentian ja sen jäsenten somekanavissa herättäen keskustelua jo itsessään, myös polittisten vaikuttajien parissa. Heihin kohdennettiin myös suoraa vaikuttamistyötä.

Kampanjaa varten teetettiin kysely Talentian jäsenten parissa sosiaalityön edellytyksistä. Kyselyn kylmäävistä tuloksista tehtiin mediaviestintää ja luotiin yksinkertaisia somemateriaaleja, joissa alan ahdinko tuli laajasti ilmi. Yksi Hesarin toimittaja jopa soluttautui sosiaalialalle töihin ja teki näyttävän paljastusjutun sosiaalialan hurjasta arjesta. 

Kampanjan aikana sosiaaliala saikin somen lisäksi laajasti medianäkyvyyttä ja johti yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiaalialan merkityksestä juuri siellä missä sen pitikin: poliittisten päättäjien ja taustavaikuttajien parissa. Kampanja saa jatkoa keväällä ennen eduskuntavaaleja, jolloin jokaisen meidän äänellä voidaan vaikuttaa siihen, ettei ketään tarvitsisi pudottaa.

Talentian Jenni Karsio vieraili Huomenta Suomessa 15.12.2022 kertomassa kampanjan teemoista. Kampanjan sisällöt levisivät somessa.

Tulokset

Kampanjan potentiaalinen kokonaistavoittavuus

14 600 000

Ansaitun median tavoittavuus, yhteensä 15 mediaosumaa

12 800 000

Kampanjasisältöjen potentiaalinen tavoittavuus Talentian kanavissa

1 600 000

Talentian esiin nostamat teemat ovat näkyneet puolueiden ulostuloissa kampanjan aikana sekä sen jälkeen. Oppositiopuolueet ovat korostaneet sosiaalialan merkitystä vaihtoehtobudjeteissaan. Valtaosa puolueista nosti joulukuisessa välikysymyskeskustelussa sosiaalityön resursseihin satsaamisen yhdeksi lääkkeeksi nuorten jengiytymiseen. Jokaisen äänellä on merkitystä.