Joulukuun alussa Slushissa neljättä kertaa nähty Skolar Award on Kaskasin perustama kisa, jossa tutkijat pitchaavat villejä tutkimusideoitaan startup-yleisön ja akateemisen tuomariston edessä. Puoli vuotta kestävä kisakokonaisuus on kuitenkin myös paljon muuta ja paljastaa tärkeitä asioita akateemisesta maailmasta.
Lavalle astuminen vaatii tieteellisestä briljeerauksesta luopumista
Pitchaaminen ei ole uusi taiteenlaji. Kolmen minuutin esityksen rakentamiseen on olemassa simppeleitä kaavoja, jotka kuka tahansa voi kopioida. Videoita ja vinkkejä löytyy kyllä, myös oman tiimimme tarjoilemana. Hyvässä pitchissä ei kuitenkaan ole kyse tekniikasta vaan itsevarmuudesta. Sitä ei voi oppia pelkästään videoita katsomalla vaan lavapresenssiä oppii vain astumalla lavalle kerta toisensa jälkeen.
Tutkijoiden suurin este hyvälle pitchille tuntuukin olevan akateeminen yhteisö itse. Kollegojen hyväksynnän saaminen on niin tärkeää, että fokus karkaa nopeasti itse idean esittelemisestä tieteelliseen briljeeraukseen.
Siksi suurin työ, jonka olemme Skolarin tiimissä tehneet, on tutkijoiden oman itsevarmuuden nostatus. Pitchaamisen lomassa finalistit taputtelivat Skolar-talossa toisiaan selkään, harjoittelivat seisomista kahdella jalalla, mumisivat ääneen, miettivät voimalauseita ja tanssivat. Kenraaliharjoituksissa finalistikahdeksikko pitchasi työnsä pubiyleisön edessä ja muina päivinä kuskasimme heitä vuorotellen medioiden parrasvaloihin puhumaan ideastaan. Kokemukset kasvattavat. Jos nolouden pelosta pääsee yli, mikä tahansa on mahdollista.
Perustutkimus kuuluu innovaatiokonferenssin ytimeen
Tutkimuspitchaus on piristävä ja tarpeellinen lisä startup-kenttään. Siinä missä sijoittajat ja yritykset ovat tottuneet kuulemaan kaupallisesti uskottavia pitchejä, akateemisesti validoitujen ideoiden nosto parrasvaloihin on hyvä tapa avata ison yleisön silmät yllättäville ja villeillekin ideoille. Kaskasin ja Slushin tavoitteena kisassa on aina ollut se, että tällä lavalla tutkimus saa olla puhtaasti tutkimusta eikä ideoiden tarvitse olla myytäviä sovelluksia. Lavalla pitchaavat tutkijat kilpailevat ensisijaisesti 100 000 euron tutkimusrahasta, jonka voittaja saa käyttää tutkimuksensa edistämiseen ihan miten itse haluaa.
Yllättävät kysymykset kertovat paljon tutkimuksen asemasta
Kisaviikon aikana kuljetimme finalisteja mediasta toiseen. Nämä kohtaamiset muistuttivat siitä, kuinka vähän muu maailma ymmärtääkään tieteentekoa. Perustutkimus ja soveltava tutkimus menevät massamediassa sulavasti sekaisin ja tutkijan työ mielletään helposti erilaisten tuotteiden keksimiseksi. Entisenä toimittajana en syytä väärinymmärryksistä medioita. Tämä kertoo vain siitä, kuinka tärkeää on muistaa toistaa perusasioita yhä uudestaan. Väärinymmärrykset peräänkuuluttavat laadukasta tiedenviestintää. Yhteisöä on mahdotonta ymmärtää, jos sen tapa puhua on sisäpiiriläppää.
Myös humaanit tutkimusaiheet taipuvat pitchiksi
Huomasimme vuonna 2017, että humanististen alojen tutkijoita ei näy Skolar Awardin hakutilastoissa juuri lainkaan. Selvitimme syitä kysymällä humanisteilta itseltään. Osa heistä koki Slushin teknopöhinän itselleen vieraaksi. Humaanit aiheet taipuvat joidenkin mielestä huonosti hissipuheen mittaan. Uskalsimme olla eri mieltä.
Tänä vuonna rohkaisimme hakijoita erityisesti näiltä aloilta ja Slushin finaalissa seisoi kaksi ihmistieteiden edustajaa. Elina Marttinen ja Amber Geurts puhuivat nuorten identiteetistä ja tekoälyn humaanimmasta ulottuvuudesta. He ovat pitcheineen loistavia esimerkkejä siitä, että ihmistieteissä on samaa vaikuttavuutta ja kunnianhimoa kuin kovissakin tieteissä.
Siinä missä biologien kalvoilta saa usein karsia prosessikaavioita ja lisätä isoa kuvaa, humanismin ja sosiaalitieteen tutkijoiden haaste on usein päinvastainen. Konteksti on hyvin hallussa mutta menetelmät jäävät helposti isojen kysymysten varjoon. Hyvä tieteellinen pitch on kuitenkin näitä molempia, kuten Elina ja Amber hyvin esityksillään osoittivat. Katso kaikki pitchit livenä täältä.
Ensi vuonna toivon näkeväni lavalla myös taiteellisen tutkimuksen edustajan. (Vink vink kaikille sen puolen edustajille jo nyt). Teknopöhinässä jos jossain pitää nähdä myös innovaatioiden humaanimpi ja luovempi puoli.
Idea on hetkellinen, yhteisö voi kestää ikuisuuden
Maailma muuttuu, samoin muuttuvat pinnalla olevat tutkimusaiheet. Uran alkuvaiheessa tutkimusideoita voi olla useita. Myös työpaikat ja rahoitus määrittävät sitä, mitä tutkija pääsee tutkimaan. Yhden idean menestyminen ei ole kaikki kaikessa. Mutta ihmiset, joita matkalla tapaa voivat määrittää elämää ja uraa yllättävilläkin tavoin.
Skolar Awardin tärkeimpiä ominaisuuksia on yhteisöllisyys ja finalistien välinen yhteishenki. Tänä vuonna panostimme tähän entisestään asuttamalla finalistit neljäksi päiväksi Skolar-taloon Helsingin Lauttasaareen. Koulutusten ohessa vaihdoimme muitakin ajatuksia ja finalistit ystävystyivät keskenään. Nämä siteet toivottavasti poikivat heille mahdollisuuksia ja vertaistukea myös tulevaisuudessa.
“Thank you @SkolarMe for leaving me this invaluable memory in such a cosy house. A wonderful experience to stay full-time for a week with these peers across all disciplines of human’s knowledge. This house has written history for future.”
Näin totesi upea finalistimme Yang Bai twiitissään talosta lähtiessään. On kunnia saada olla pala tätä historiaa.
Skolar Award -tutkimuspitchauskilpailu on Kaskas Median ja Slushin yhteistyössä tuottama kokonaisuus, jota rahoittavat seitsemän suomalaista säätiötä: Helsingin Sanomain Säätiö, Liikesivistysrahasto, Magnus Ehrnroothin Säätiö, Paulon Säätiö, Runar Bäckströmin Säätiö, Saastamoisen Säätiö ja Walter Ahlströmin Säätiö. Lue lisää Skolar Awardista täältä.