Wilma Inkinen on Kaskasin uusi viestintäasiantuntija. Hän on kokenut kouluttaja ja some-strategi, joka upottaa vapaa-ajallaan sormet multaan siirtolapuutarhassa.
Työskentelit ennen Kaskasia sosiaalisen median strategina mainostoimisto LM Somecossa. Millaisia töitä teit siellä?
Tein markkinointiviestinnän strategista suunnittelua yhdessä asiakkaan viestintä- ja markkinointiosastojen kanssa. Lisäksi valmensin ja koulutin paljon. Aiheet vaihtelivat sosiaalisen median käytöstä vaikuttajamarkkinointiin ja oman kohderyhmän tavoittamiseen.
Olin tukena myös oman toimiston sosiaalisen median sisältötiimille, joka tuottaa sisältöjä asiakkaiden some-kanaviin. Ideoin heidän kanssaan luovia sisältöjä ja varmistin, että tavoitteet täyttyvät ja viestit tavoittavat kohderyhmiä.
Millaisia oppeja tuot aiemmasta työelämästä Kaskasin asiakkaille?
Tuon ymmärrystä kohderyhmistä ja kanavista etenkin kaupallisella puolella. Olen työskennellyt erityisesti kuluttajabrändien ja päivittäistavarakaupan brändien kanssa.
Miten viestintä sosiaalisessa mediassa eroaa muusta viestinnästä?
Somessa on olennaista ymmärtää kohderyhmiä ja asiakaskokemusta. Vuorovaikutus on viestinnässä muutenkin tärkeää, mutta somessa kaksisuuntaisuus korostuu. Ideaalitilanteessa viesteihin reagoidaan ja niitä kommentoidaan.
On myös tärkeää ymmärtää valitun kanavan logiikkaa: ketkä kanavaa käyttävät, miksi ja mitä he haluavat sieltä saada. Yhteisö tunnistaa nopeasti kanavaan kuulumattomat viestit ja ohittaa ne. Myös algoritmit vaikuttavat: esimerkiksi sillä on väliä, käyttääkö video- vai still-kuvaa.
Tyypillistä on, että kun kanava julkistaa uuden sisältömuodon tai julkaisutyypin, se saa aluksi eniten ilmaista näkyvyyttä. Instagramissa tällaisia ovat juuri nyt reelsit, eli lyhyet tiktokmaiset videot. Jos brändille haluaa näkyvyyttä, suosittelen harkitsemaan reelsejä. Vastaavasti Facebookissa algoritmi suosii tällä hetkellä livelähetyksiä.
Nuorten tavoittaminen viestinnällä tuntuu välillä mahdottomalta tehtävältä. Anna kolme vinkkiä siihen, miten nuoret voi tavoittaa somessa.
- Video formaattina on edelleen hyvä. Nuorille toimivat parhaiten Snapchatin ja Tiktokin tyyliset, hyvin lyhyet videot. Tarinan pitäisi olla kerrottu jo ensimmäisten 8 sekunnin aikana, tai ainakin ensimmäisen sekunnin aikana pitäisi tarjota jokin koukku, joka pitää otteessaan.
- Aitous on tärkeää. Video ei saa olla liian tuotettu, tai jos se onkin tuotettu, se ei saa ainakaan näyttää siltä. Näytä videolla aitoja ihmisiä ja tilanteita, ja älä viilaa liikaa. Nuoret haluavat viihtyä sisällön parissa. Huumori on vaikea laji, mutta jotain viihdyttävää on hyvä tarjota.
- Tarkista vaikuttajakenttä. Olisiko omaan kohderyhmään mahdollista vaikuttaa jonkun vaikuttajan kautta? Itsestäänselvää se ei ole, sillä nuoret ovat hyvin tarkkoja siitä, keitä he seuraavat. Mediakenttä on hyvin pirstaloitunut.
Aloitit Kaskasilla tammikuussa. Miltä uusi työ on tähän asti tuntunut?
Työ on tuntunut siltä, mitä etukäteen luvattiin. Olen päässyt heti tekemään diversiteettiin, osallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä projekteja, mitä toivoinkin. Koen työni merkitykselliseksi ja hyödylliseksi ja uskon, että sillä on merkitystä myös isommassa mittakaavassa.
Työyhteisö tuntuu avoimelta. Kaskasissa asioita altistetaan keskustelulle ja toisia tuetaan. Ehkä se johtuu vähän työyhteisön koostakin, mutta täällä on yhteisöllisyyttä ja kollegiaalisuutta, mitä arvostan.
Olet paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta heti kevään koittaessa upotat sormesi multaan siirtolapuutarhapalstalla. Eikö samat yrtit saisi kaupastakin?
Todellakin saisi, ja se tulisi halvemmaksi. Mutta silloin jäisi saamatta hien ja säryn tuoma tyydytys. Kun kasvatan ruokaa itse, näen koko prosessin: istutan siemenen, huollan sen ja lopulta on sadonkorjuun aika.
On ihanaa nähdä luonnon kiertokulku ja se, kuinka mehiläiset pörräävät ja pölyttävät. Olen ostanut lintukirjan ja bongaan palstalla lintuja. Tärkeintä on kuitenkin kuokkimisen nautinto.
Wilma Inkinen aloitti Kaskasin viestintäasiantuntijana tammikuussa 2022. Tilaa Kaskasin uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla kaikista uutisistamme. Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa.