Kävimme Kiinassa kertomassa Kaskas Median Slushiin kehittämästä tiedekilpailusta Skolar Awardista ja katsastamassa paikallisen tiedemaailman ja startup-sektorin yhteistyötä. Tässä viisi huomiota maan kovaa vauhtia kehittyvästä tiedekentästä.
1. Tulevaisuus kirkastuu tieteellä
Kansakunta nousee tutkimuksella. Näin uskoi Kiinan hallitus 1990-luvulla, kun se päätti panostaa tieteeseen ja teknologiaan. Usko on pitänyt. Parissakymmenessä vuodessa Kiina on hyvää vauhtia nousemassa maailman kärkeen tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
Kiinan entisen pääministerin, Wen Jiabaon, kuuluisa lausahdus vuodelta 2006 tiivistää Kiinan vakavan suhtautumisen tutkimukseen: ”Ilman omaa innovaatiotoimintaa Kiina ei kykene vaatimaan tasaveroista asemaa maailmanpolitiikassa tai saavuttamaan kansallista kunniaa”. Maan panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan nousivat vuosien 2003 ja 2013 välillä keskimäärin 19,5 prosentin vuosivauhtia finanssikriisistä huolimatta. Kasvun varaa on vielä: Kiinan bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuoden 2014 t&k-panostus oli 2,046%. Esimerkiksi Etelä-Korean panostus oli 4,292%, Israelin 4,109% ja Suomen 3,174%. (The World Bank).
2. Valtaosa maailman tutkijoista on kiinalaisia
Vuonna 2012 kiinalaiset suorittivat 23 prosenttia kaikista maailman luonnontieteiden ja tekniikan alan ensimmäisen asteen korkeakoulututkinnoista. EU:n osuus oli 12 prosenttia ja Yhdysvaltain 9. Kiina panostaa ensimmäisen asteen korkeakoulutettuihin valtavasti, ja etenkin teknologia ja luonnontieteet dominoivat kiinalaista tutkimuskenttää, mikä on yleinen kritiikki kiinalaiselle tiedepolitiikalle.
Järjestelmällisen ja pitkäjänteisen suunnittelun hedelmänä kiinalaiset ovat huomattavasti aiempaa koulutetumpia. Kiinassa skaala on järjettömän laaja, ja iso massa takaa suuren määrän huippututkijoita.
3. Kiinan hallitus liputtaa tiedeviestinnän puolesta
Jos kiinalainen tutkija mielii viestiä tuloksistaan massoille, siihen on nyt oivalliset olosuhteet. Kiinassa kannustetaan tieteilijöitä lisäämään tutkimuksen vaikuttavuutta siihen pisteeseen asti, että Kiinan hallitus on kirjannut tutkimustulosten kansantajuistaminen ja levittämisen agendalleen. Shanghain tiede- ja teknologiakomissio lanseerasi huhtikuussa ohjelman, jossa tutkimuksen vaikuttavuudelle pyritään luomaan kvantitatiivista mittaristoa. Tieteilijöitä kannustetaan lisäämään tutkimuksensa vaikuttavuutta yleisesti, mutta parhaiden käytäntöjen löytyminen on Kiinassa samassa kehitysvaiheessa muun akateemisen maailman kanssa.
4. Kiinalaiset valloittavat tieteenaloja viiden vuoden sykleissä
Kiinassa tiedepolitiikan, kuten kaiken muunkin, strategia linjataan pääsääntöisesti viideksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2006 Kiinan hallitus teki poikkeuksen, ja laati tieteen- ja teknologian 15-vuotissuunnitelman. Sen tavoite on tehdä Kiinasta johtava innovaatiomaa reilulla kymmenellä osa-alueella aina energiaresursseista maanpuolustukseen.
Vuoden 2006 suunnitelmaa on jäljellä vielä neljä vuotta ja vahvalta näyttää. Kiina on investoinut viime aikoina erityisesti cleantechiin, uusiutuva energiantuotanto on fokuksessa ja maan tuoreimmissa strategioissa korostetaan kansainvälisyyttä. Kiinalainen media uutisoi presidentti Xi Jinpingin valtiovierailut näyttävästi, joten suomalaisilla on nyt hyvä hetki avata suhteita Kiinaan: kansainvälinen yhteistyö erityisesti koulutuksen, cleantechin ja älyteknologioiden tiimoilta kiinnostaa kiinalaisia.
5. Kova panostus startupeihin
Sanotaan, että Kiinassa syntyy jopa 12 000 startupia päivässä. Se ei ole ihme, sillä hallitus panostaa kasvuyrityksiin isolla kädellä. Kiinan tiedeministeriön Torch-ohjelma on luonut korkean teknologian alueita, innovaatiokeskittymiä, yrityshautomoita sekä uusia mahdollisuuksia alkuvaiheen yritysrahoitukseen. Muun muassa sarjayrittäjä sekä startup-professori Steve Blank ylistää Torch-ohjelman olevan ketterästi kehittyvän, epäbyrokraattisen julkishankkeen malliesimerkki.
Kiinalaisista kasvuyritysten menestystarinoista mainittakoon esimerkkinä WeChat, joka kannattaa hankkia, jos mielii kommunikoida kiinalaisten organisaatioiden kanssa. WeChat on miltei syrjäyttänyt sähköpostin Kiinassa ja rantautumassa hyvää vauhtia myös USA:n ja EU:n markkinoille.
Kuva: Annina Lattu