Nuoret ovat tieteestä viestimisen haastavin yleisö. Kaskas Median kesätyöntekijä Taimi Huotilainen (15) haastatteli 14–17-vuotiaita nuoria. Hän kertoo nyt viisi vinkkiä, joiden avulla nuoriso kiinnostuu tieteestä.
1. Tutustu yleisöösi ja kiinnitä huomiota sen kiinnostuksen kohteisiin.
Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista on kiinnostunut ainakin jostakin tieteenalasta tai aiheesta, ja monet haluavat työskennellä näillä aloilla tulevaisuudessa. Yksi pitää avaruudesta, toista kiinnostaa fysiikka ja kolmatta kehittyvä lääketiede.
Nuorten mielenkiinto jakautuu hajanaisesti kaikenlaisille tieteenaloille. Tutkijan tulisi ymmärtää, että on mahdotonta saada jokainen nuori kiinnostumaan omasta tieteenalasta. On kuitenkin tärkeää, että kaikki nuoret saavat uutta ja luotettavaa tietoa juuri siitä aiheesta, joka tuntuu mielenkiintoiselta.
2. Keksi esimerkkejä, joiden avulla nuoret osaavat yhdistää tutkimusaiheesi omaan elämäänsä.
Erikoiset aiheet alkavat kiinnostaa, jos ne liittää nuoren arkeen. Keksitkö fysiikan laskukaavoista nuorten elämään liittyviä tehtäviä? Voitko verrata uuden tutkimuksen tuloksia nuorten omiin kokemuksiin ja arkipäivän tapahtumiin?
Genetiikkaa tutkiva tieteilijä voi innostaa nuoria tutkimaan perheenjäsenten silmien väriä tai muita piirteitä. Fysiikan tutkija voi kertoa, miksi lenkin jälkeen pienellä koiralla on jäljellä enemmän energiaa kuin omistajalla.
3. Pidä mielessä, että nuori ei tiedä aiheesta yhtä paljon kuin sinä.
Kerro tutkimuksestasi ymmärrettävästi ja yksinkertaisesti, koska epäselvään aiheeseen kyllästyy nopeasti. Yksinkertaistamista voi olla esimerkiksi hankalien termien selittäminen tai niiden jättäminen kokonaan pois. Lisäksi esimerkit ja visuaalinen havainnollistaminen helpottavat monimutkaisen aiheen ymmärtämistä.
Kiinnitä huomiota siihen, että kerrot asiasi lyhyesti ja ytimekkäästi. Turhat yksityiskohdat voi jättää pois; nuori ei luultavasti ymmärrä niitä ja pitkä selitys voi saada aiheesi näyttämään tylsältä.
Tiputa tekstistä laskukaavat, ja korvaa ne kertomalla esimerkkejä siitä, mitä käytännössä tapahtuu ja miksi.
4. Painota muita oppimistapoja kuin lukemista ja kuuntelemista.
Esimerkiksi toiminnallinen tekeminen tai videot voivat pitää nuorten mielenkiinnon paremmin yllä.
YouTube on täynnä erilaisia opetus- ja havainnollistamisvideoita. Kaikista tutkimuksista ja tieteenaloista kannattaisi tehdä mielenkiintoisia videoita jaettavaksi, sillä monet oppivat niitä katsellen. Katso mallia Opetus.tv:n videoista, jotka ovat selkeitä ja selittävät asiat hyvin.
“Lukeminen on monen mielestä tylsää. Jos lukemisen ohella on soveltavaa tekemistä, aihe muuttuu kiinnostavaksi. Esimerkiksi Heureka on mahtava, ja se saa monet nuoret innostumaan”, kertoo kyselyyn vastannut nuori.
5. Käytä sellaisia kanavia, jotka ovat nuorten keskuudessa suosittuja.
Vapaa-ajalla suosittuja tietokanavia ovat erilaiset tiedeuutisia jakavat lehdet ja Internet. Nuoret löytävät netistä helposti aiheet, jotka kiinnostavat, ja jättävät tylsät väliin. Kyselyyn vastanneet nuoret rullaavat nopeasti monimutkaiselta vaikuttavan aiheen ohi, mutta mielenkiintoinen sisältö koukuttaa.
Peruskoulussa nuorten tulee opiskella myös niitä aiheita, joista he eivät itse ole kiinnostuneita. Siksi olisi tärkeää, että vapaa-ajalla olisi helppoa löytää tieteen kiinnostavia puolia; muuten tiede saattaa joutua huonoon valoon.
Snapchat, Instagram ja YouTube ovat nuorten puhelimissa suosittuja sovelluksia. Perusta tili ja löydä oma tapasi tuoda tiedettä nuoremmille sukupolville.
+ Muista, että jokainen nuori on erilainen. Siksi tieteestä tulisi viestiä erilaisin keinoin ja eri kanavissa. Toivottavasti nämä vinkit auttavat teitä jakamaan tärkeää tutkimustietoanne myös nuorten keskuuteen, sillä vaikka nuoret voivat olla tieteestä viestimisen haastavin yleisö, saattavat he myös olla se tärkein.
“Olen kiinnostunut kaikista tieteen aiheista, koska tiede on tapa ymmärtää maailmaa. Se on ihanaa, koska se vaatii aivotyötä ja antaa haasteita. Se fiilis on paras, kun onnistuu ja ymmärtää”, kertoo kyselyyn vastannut 16-vuotias.