Koronavirus mullisti työelämän vain parissa päivässä. Etätyöt ja huoli omasta toimeentulosta kuuluvat nyt yhä useamman elämään. Kriisiin sopeutuminen riippuu yksilön voimavaroista, sanoo psykologian professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta. Epävarmuutta voi lievittää työyhteisössä selkeällä viestinnällä, vahvalla johtajuudella ja huolehtimalla palautumisesta.
Miten nykyinen poikkeustila vaikuttaa ihmisen henkiseen hyvinvointiin?
“Suhtautuminen kriisitilanteisiin on hyvin yksilöllistä. Stressin käsittelyyn ja uuteen tilanteeseen sopeutumiseen vaikuttavat sekä ihmisen omat että ulkoisista tekijöistä riippuvat voimavarat.
Luontainen joustavuus ja kyky sopeutua uusiin tilanteisiin vaihtelee paljon ihmisten välillä. Persoonallisuuden lisäksi stressin ja epävarmuuden käsittelyyn vaikuttavat esimerkiksi perhetilanne ja taloudellinen turvallisuus.
Koronaviruksen aiheuttama tilanne muuttaa ihmisten arkea täysivaltaisesti. Jokainen meistä joutuu nostamaan henkistä valmiustilaansa epävarmoissa oloissa. Tämä on kaikille kuormittavaa, mutta stressin kokemus vaihtelee yksilöllisesti.”
Miten työyhteisössä voi lisätä turvallisuuden tunnetta?
“Työyhteisöissä tulee pyrkiä ylläpitämään tiimihenkeä vaikeasta tilanteesta huolimatta. Vaikka me monet olemme etätöissä ja etäällä toisistamme, on tärkeää, että yhteys työporukan sisällä säilyy. Tämä on haaste koko henkilöstölle mutta erityisesti johtajille.
Poikkeustilanteessa johtajuus astuu esiin erityisellä tavalla. Kriisissä hyvä johtaja on lämmin mutta luja.
Lämmin johtaja on aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu. Hän tuo omaa persoonaansa esiin, eikä välitä vain ylempien tahojen tiedotteita. Lujuus taas tarkoittaa sitä, että johtaja ottaa haasteet vakavasti. Hän ratkoo asiat yksi kerrallaan, vaikka ratkaisut olisivatkin vaikeita. Lämmin ja luja johtaja auttaa työntekijöitä sietämään epävarmuutta.
Viestintä työyhteisön sisällä on tärkeää. Psykologin näkökulmasta paras tapa viestiä on kertoa ratkaisuista ja tilanteesta kootusti. Sen sijaan, että johtaja tuo jokaisen ongelman esille tai ripottelee tiedotettavia asioita, on hyvä kertoa kokonaiskuvasta. Selväsanainen ja huolellisesti suunniteltu viestintä voi onnistua myös virtuaalisesti. Nyt todella tarvitsemme digiloikkaa!
On hyvä muistaa, että työyhteisöt ovat yhtä lailla yksilöllisiä kuin ihmisetkin. Vaikka käymme paljon keskustelua etätöistä, kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa töitä kotikonttorilla. Pienyrittäjät joutuvat huolehtimaan työn tuottavuudesta ja jopa jatkuvuudesta. Tämä on hyvin erilainen tilanne kuin esimerkiksi meillä yliopistolla, jossa voimme luottaa siihen, että arki palautuu ajan myötä normaaliksi.
Vaikka selkeä viestintä ja lempeän luja johtajuus ovat hyviä keinoja hallita epävarmuuden tunnetta, eivät nekään ole kaiken ratkaisevia poppaskonsteja. Puhumalla ei voida kumota stressireaktiota, joka johtuu elinkeinon tai perheen toimeentulon epävarmuudesta.
Koronaviruksen aiheuttama tilanne on täysin uusi ja poikkeuksellinen. Se ei koske vain tiettyä työyhteisöä, vaan meitä kaikkia ympäri maailmaa.”
Miten työntekijä voi itse tukea henkistä hyvinvointiaan?
“Tärkein vinkkini on pysyä mahdollisuuksien mukaan osana työyhteisöä, vaikka töitä tekisikin kotoa käsin. Etätöissä ihmiset kaivautuvat helposti omiin poteroihinsa keskittymään itsenäisiin tehtäviin. Yhteydenpidossa auttavat erilaiset sähköiset kanavat, joiden kautta voi olla yhteydessä esimieheen ja kollegoihin.
Yhteydenpidon lisäksi pitää huolehtia palautumisesta. Henkiset tauot ovat aivan yhtä tärkeitä kotona kuin työpaikallakin. Vaikka tavalliset harrastukset saattavat nyt olla katkolla, palautua voi esimerkiksi menemällä kävelylenkille tai katsomalla Netflixiä.
Jotta jaksaa poikkeustilanteessa, työn ei pidä antaa hallita koko elämää. Jokaisen tulee huolehtia parhaansa mukaan omasta hyvinvoinnistaan ja palautumisestaan.”
Poikkeustila on Kaskas Median blogisarja, joka tarjoaa luotettavaa tietoa koronaviruspandemian vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueilla. Me Kaskas Mediassa uskomme tutkittuun tietoon ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tuomme mukaan keskusteluun myös niiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden äänet, joita julkisuudessa ei yleensä kuulla.
Jos tarvitset apua viestintään tai vuorovaikutukseen poikkeustilassa, ota meihin yhteyttä.
Kuva: Helsinkikuvia.fi