Hyvä asiantuntijan keskustelunavaus on näkemyksellinen ja jäsennelty, sanoo Helsingin Sanomien Vieraskynä-tekstejä editoiva Jyrki Räikkä.
Vierailimme hiljattain tutkijaryhmän kanssa Helsingin Sanomien artikkelitoimituksessa ja perehdyimme hyvän Vieraskynä- ja mielipidekirjoituksen anatomiaan. Helsingin Sanomien Jyrki Räikän erinomaiset vinkit soveltuvat myös muuhun julkiseen keskusteluun.
- Teksti on uusi keskustelunavaus
Tekstien julkaisupäätökset tehdään Helsingin Sanomissa journalistisin perustein. Tekstin pitää olla uusi keskustelunavaus tai tuoda johonkin käynnissä olevaan keskusteluun tuore näkökulma, joka on kiteytettävissä selväksi pääviestiksi.
Saaristomeri voitaisiin pelastaa pilkkahinnalla
- Kirjoittajalla on omia näkemyksiä
Hyvä Vieraskynä-teksti on näkemyksellinen. Siinä on jokin uusi ja yllättävä väite, jota kirjoittaja purkaa omasta asemastaan käsin. Kirjoittaja ei vain referoi muiden sanomisia, vaan esittää omia ajatuksiaan, jotka kietoutuvat osaksi laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. Vieraskynät eivät ole tutkimuskatsauksia.
Suursijoittaja George Soros: EU kohtelee Ukrainaa kuin Kreikkaa
- Vieraskynät eivät ole kolumneja
Hyvä Vieraskynä-teksti on usein rakenteeltaan varsin yksinkertainen: alkuun selkeästi pääväittämä ja sitten sitä puretaan kolmella tai neljällä argumentilla.
Tavoitteeksi on asetettettava nykyistä dynaamisempi Suomi
Tällä hetkellä Helsingin Sanomien lähetetyistä teksteistä karkeasti noin 15 prosenttia päätyy julkaisuun. Julkaisujono on pitkä, mutta jos aihe on oikein ajankohtainen, voi se ohittaa ajattomampia ja päätyä julkaisuun nopeastikin.
Kirjoittajan tarkistuslista:
- Onhan tekstillä selkeä pääväittämä, joka käy tekstin alusta ilmi?
- Pysythän pääviestisi purkamisessa, etkä lähde rönsyilemään?
- Onhan kieli yleistajuista? Eihän tekstissä ole termejä, joita lukija ei tajua?
- Onhan asiat ilmaistu mahdollisimman yksinkertaisesti?
- Eihän teksti ole 4300 merkkiä pidempi?
Kuva: CCo Public Domain / UKK