Vaihtoehtoja Eskolle, Jarille, Matille ja Pekalle on – ja he haluavat päästä ääneen. Tutustu lähes 800 naisen tai muunsukupuolisen tutkijan ja asiantuntijan listaan.
Helsingin Sanomat kirjoitti 7. maaliskuuta 2020 mönkään menneestä yrityksestään lisätä naispuolisten haastateltavien määrää. Naisten osuus lehden sivuilla on edelleen vain kolmannes. Tästä turhautuneina otimme yhteyttä vuonna 2017 Kaskasin Vaihtoehto Eskolle -kampanjassa ehdotettuihin asiantuntijoihin, jotka eivät olleet miehiä.
Halusimme koota listan, jonka avulla toimittajan olisi helpompi valita haastateltavaksi muitakin kuin tuttuja miehiä. Parissa viikossa listalle ilmiannettiin ja ilmoittautui eri reittejä vielä lähes 300 asiantuntijaa lisää.
Aloitetaan Tuasta, Maritasta, Annesta ja Elinasta
Suomalainen tieteen kenttä on yhä monipuolisempi. Sen soisi näkyvän myös lehtien palstoilla. Näin sanoo arjen tietojenkäsittelytiedettä Oulun yliopistossa tutkiva Ella Peltonen.
Vaihtoehto Eskolle -listalle ehdotettua johtavaa tutkija Marita Laukkasta Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta harmittaa yleisön puolesta. Se ei saa parasta asiantuntemusta käyttöönsä, jos miehet pääsevät tiedotusvälineissä ääneen huomattavasti enemmän.
“Oman alani haastatteluista pohdin välillä, että viimeaikainen tutkimustieto olisi ollut paremmin hallussa jollakin muulla kuin haastatellulla ‘Eskolla’”, hän sanoo.
Tiedotusvälineissä haastateltavat eivät ainoastaan kommentoi ajankohtaista asiaa. He ovat myös esikuvia, muistuttaa listalle nimetty toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:stä.
“Moniko näkee mielessään naisen kuullessaan sanan ”fyysikko” tai vaikka ”professori”? (–) Nämä stereotyypit elävät alitajunnassa pitkään, myös toimittajilla, jotka valitsevat, keiltä pyytävät haastattelua. Ellei toimittaja pysähdy kyseenalaistamaan mielikuviaan, hän todennäköisesti valitsee haastateltavaksi miesfyysikon ja naisopettajan.”
Hyvä esimerkki tästä on listalle vinkattu Aalto-yliopiston professori Tua Björklund, jonka Helsingin Sanomien juttu houkutteli tuolloin miehiselle alalle. Hän päätyi aikoinaan opiskelemaan kognitiotieteitä luettuaan abivuonna Helsingin Sanomien jutun, jossa esiteltiin suomalaisen professorin Christina Krausen työtä.
“Sitä ennen en edes tiennyt että ala on olemassa! Monipuolinen edustus kannustaa myös monimuotoisempia ihmisiä asioiden pariin, jolloin jatkossa ei ehkä olekaan enää niin hankalaa löytää naisia, nuoria, vanhoja tai maahanmuuttajia haastateltaviksi”, hän sanoo.
Toimittaja, tämä on sinulle!
Yhteiskunnan rakenteet eivät yhdellä tempauksella murene. Julkinen huomio voi kuitenkin vauhdittaa muutosta. Saara Särmän lanseeraamien taikasanojen “All Male Panel” ansiosta asiakkaamme sanovat usein, että heidän puhujapönttöönsä pitää nousta sekä naisia että miehiä.
Parhaimmillaan Vaihtoehto Eskolle -lista voi auttaa toimittajaa tarkistamaan, voiko halutusta asiasta haastatella muutakin kuin Eskoa, Jaria, Mattia, Pekkaa. Lähes asiassa kuin asiassa haastattelun voi yhtä hyvin antaa myös Tiina, Sirkku, Kaino tai Päivi. Toimittaja, onko sinulle tuttu mies varmasti asian paras tai ainoa asiantuntija?
Monen organisaation toimitusjohtaja on mies. Professoriliiton mukaan noin 67 prosenttia professoreista on miehiä. Vaihtoehto Eskolle on myös vaihtoehto nokkimisjärjestykselle. Toimitusjohtaja on usein loistava haastateltava, mutta joskus paremman kommentin antaa se, joka sparrasi häntä haastatteluun. Toimittaja, kannattaako haastatella häntä, jolla on eniten natsoja?
Vaihtoehto Eskolle on myös vaihtoehto nokkimisjärjestykselle.
Listaa kootessa kävi selväksi, ettei kyse ole ainoastaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Jotkut alat saavat muita enemmän huomioita julkisessa keskustelussa. Joskus taloustieteilijän sijaan syvyyttä asiaan tuo antropologi tai taiteellinen tutkija. Toimittaja, voiko asiaa lähestyä myös jostain toisesta näkökulmasta?
Lopuksi vielä vinkki: aina voi soittaa viestintäyksikköön. He osaavat tarjota parhaan asiantuntijan vaihtoehdoksi Eskolle.
Mitä sitten?
Toivomme, että Vaihtoehto Eskolle -listan avulla toimittaja pysähtyy pohtimaan edellä esitettyjä kysymyksiä. Ei ainoastaan siksi, että niin toimituksen sukupuolilaskurin lukemat näyttävät paremmilta vaan siksi, että niin maailma muuttuu.
Toivomme myös, että näemme Heidi Kososen lehtien palstoilla, kun puhutaan tabuista. On hämmästyttävää, ettei Tanja Välisaloa ole haastateltu useammin fanikulttuurista ja Katri Valkokaria alustataloudesta. Liina-Kaisa Tynkkynen puolestaan olisi voinut päästä vieläkin enemmän ääneen sote-keskustelussa. Näinä aikoina on suorastaan hömmentävää, ettei etätyötä ja virtuaalitiimejä tutkivan Emma Nordbäckin puhelin mene tukkoon toimittajien yhteydenotoista.
Lista on hyvä alku. Se ei kuitenkaan riitä. Siksi haastamme Helsingin Sanomat ja muut toimitukset tallentamaan listan toimittajiensa käyttöön ja keskustelemaan toimituksen käytännöistä. Helsingin Sanomat on jo vastannut ottavansa listan mielellään käyttöön.
“Tällainen listaus auttaa toimittajia löytämään uusia nimiä haastateltaviksi ja samalla se tuo uusia näkökulmia juttuihin. Olen iloinen tästä yhteistyöstä ja siitä, että ihmiset ovat innostuneet kertomaan sekä omasta että kollegojensa asiantuntemuksesta”, toimittaja Satu Vasantola Helsingin Sanomista sanoo.
Tarjoamme listaa käyttöön, jos jokin media haluaa tehdä nimistä esimerkiksi hakukoneen sivuilleen.
Karoliina Kinnunen Mohr on Kaskasin strategiajohtaja, jonka mielestä listoja tarvitaan, kunnes toimitusten laskureissa kaikki sukupuolet pääsevät yhtä paljon ääneen.
Jos löydät omista tiedoistasi listalla virheitä, laitathan viestiä me@kaskasmdia.fi-osoitteeseen ja korjaamme tiedot.