EU aikoo velvoittaa yrityksiä huolehtimaan ympäristöstä ja ihmisoikeuksista koko tuotantoketjussaan. Europarlamentaarikko Heidi Hautala uskoo, että yrityksiä sitova lainsäädäntö on voimassa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.
Euroopan unioni valmistelee yritysvastuudirektiiviä, jonka mukaan yritykset ovat vastuussa ympäristönsuojelusta, ihmisoikeuksista ja hyvästä hallinnosta koko hankinta- ja arvoketjussaan. Uusi lainsäädäntö koskisi kaikkia suuria yrityksiä, pörssiyrityksiä ja myös pieniä yrityksiä, jos niiden toimialalla on suuret riskit.
Europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala (vihr.) kertoi yritysvastuulainsäädännön valmistelusta Kaskas Median Kasvunvara-tilaisuudessa 1. kesäkuuta 2021. Tilaisuuden tallenteen voi nähdä täältä.
Kysyimme Hautalalta, miksi tarvitsemme uutta lainsäädäntöä ja mitä yritykset voivat tehdä toimiakseen alansa edelläkävijöinä.
Heidi Hautala, miksi EU tarvitsee velvoittavaa lainsäädäntöä yritysvastuusta? Eikö yritysten vapaaehtoisuus riitä?
Globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta, köyhyyttä ja ihmisoikeuksien edistämistä, ei voida ratkaista ilman yrityksiä. Siksi on mietitty, miten yritykset saadaan mukaan. On olemassa paljon vapaaehtoisia merkintöjä ja sertifikaatteja, mutta ne eivät ole johtaneet tavoitteeseen.
Lisäksi tarvitaan tasainen pelikenttä eli reilut kilpailuolosuhteet yrityksille. Lainsäädännöllä voidaan taata, että kaikki yritykset joutuvat kilvoittelemaan reilussa pelissä ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen.
Voiko uusi yritysvastuudirektiivi asettaa EU-alueen yritykset huonoon asemaan kansainvälisessä kilpailussa?
Kaksi seikkaa puhuu sitä vastaan. Kaikki osapuolet näkevät, että uuden sääntelyn pitää koskea kaikkia EU:n sisämarkkinoilla toimivia yrityksiä, riippumatta niiden kotimaasta.
Toiseksi EU on iso toimija kansainvälisesti, ja sen sisämarkkinoiden vetovoima on suuri. Tämä on EU:lle ainutlaatuinen tilaisuus luoda globaaleja pelisääntöjä ja vetää muita mukaan. Puhutaan “Brussels momentista”, Brysselin-hetkestä.
Komissio on ilmoittanut, että lakiesitys lykkääntyy alkuperäisestä aikataulusta ja valmistuu aikaisintaan syksyllä 2021. Tämä on huolestuttanut erityisesti kansalaisjärjestöjä. Voiko esityksen lykkääntyminen tarkoittaa sitä, että direktiivin sisältö on vaarassa laimentua?
Tästä on keskusteltu tosi paljon viime viikkoina. Kyseessä on poikkeuksellisen monialainen sääntely, joka koskettaa monia osa-alueita myös EU-komissiossa. Direktiivi koskettaa esimerkiksi kauppa-, ympäristö- ja yhtiöoikeutta, ja vaatii siksi myös poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä.
Lainvalmistelua valvova lautakunta haluaa tarkennuksia ja perusteluja, mikä ei ole tavatonta. Lisäksi valmistelua lykkää se, että sisämarkkinakomissaari Thierry Breton on tullut viime hetkellä valmisteluun mukaan keskeiseen rooliin.
En näe, että direktiivi on vesittymässä. Breton halunnee taata sen, että yrityksille luodaan apua ja tukea, jotta ne voivat toimia tulevan lainsäädännön mukaan.
Myös Suomen hallitus valmistelee kansallista yritysvastuulakia. Miksi Suomessa valmistellaan yhtä aikaa sekä kansallista lakia että EU-direktiiviä?
Ajatus yritysvastuusääntelystä syntyi monessa paikassa yhtä aikaa. Euroopan komissio sitoutui lain eteenpäinviemiseen vasta hiukan yli vuosi sitten. Sitä ennen useissa EU-maissa on syntynyt ja valmistelussa kansallista lainsäädäntöä. Ajatus oli, että jos ei saada aikaiseksi EU:n laajuista lainsäädäntöä, niin on ainakin kansallinen sääntely.
Viime kädessä on tärkeää, että sääntely on EU:n laajuista. Myös yritykset ovat poikkeuksetta olleet tällä kannalla.
Yritysvastuudirektiivi koskisi parlamentin kannanoton mukaan suuria yrityksiä, kaikkia pörssiyhtiöitä ja myös pieniä, jos toimialalla on erityisen suuret riskit. Mitkä ovat riskitoimialoja Suomessa?
Selviä riskitoimialoja ovat agribisnes eli ruokaketju sekä kaivannaiset. Näillä aloilla ihmisoikeusriskit eivät kysy yrityksen kokoa.
Pienet yritykset ovat olleet huolissaan siitä, että vaatimus valvoa koko tuotantoketjua lisää niiden työmäärää kohtuuttomasti. Mitä hyötyä ja haittaa esimerkiksi pienelle akku- tai tekstiilialan yritykselle voi olla uudesta lainsäädännöstä?
Hyödyt ovat aivan selviä. Monille yrityksille on tärkeää tavoittaa eettisestä kuluttamisesta kiinnostuneita asiakasryhmiä. Jos yritys pystyy osoittamaan, että se todella tekee mitä lupaa, tämä parantaa sen mainetta.
Haittoihin kuuluu se, jos selviää, etteivät yrityksen vastuullisuuslupaukset pidäkään paikkaansa. Tämä voi aiheuttaa romahdusmaisen mainetappion.
Muutos vaatii uudenlaista asennoitumista ja paljon työtä. Uudet käytännöt kuitenkin löytyvät, kun tarve herää. Pienet voivat tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Jos ostajat liittoutuvat yhteen, niillä on kokoaan suurempi painoarvo.
Digitalisaatio ja data-analyysi tuottavat uusia ratkaisuja. Yleensä kun tulee uusi haaste, siihen löytyy nopeasti myös uusia ratkaisuja.
Mitä yksittäinen yritys voi tehdä, jos se haluaa toimia edelläkävijänä ja edistää oman toimialansa muutosta?
Suosittelen toimimaan erilaisissa yritysten yhteenliittymissä. Teen itse paljon töitä esimerkiksi Amforin kanssa, joka edustaa paljon kansainvälistä kauppaa käyviä ja erilaisia tuotteita maahantuovia yrityksiä. Elektroniikka- ja kaivannaisalalla suurin järjestö on Responsible Business Alliance (RBA).
Nämä järjestöt toimivat vastuullisuuden edunvalvojina omilla toimialoillaan, ja niiden kautta voi vaikuttaa.
Komission esitys tulee aikanaan Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston pöydille. Mikä on paras veikkauksesi siitä, milloin uusi lainsäädäntö on voimassa?
Optimistinen veikkaukseni on, että laki voisi olla voimassa kolmen vuoden kuluttua. Itse lain säätämiseen menee ehkä 1–2 vuotta, ja siihen siirtymäaika päälle.
Tärkeää on saada myös Keski- ja Itä-Euroopan maat mukaan keskusteluun. Niissä tämä keskustelu on vasta alussa, ja niiden ääniä tarvitaan EU-lain läpimenoon. Tässä myös yritykset voivat tehdä osansa.
Fakta: EU:n yritysvastuudirektiivi
- Valmisteilla oleva yritysvastuudirektiivi perustuu YK:n yritysvastuun periaatteisiin, jotka ovat olleet voimassa jo kymmenen vuotta, vuodesta 2011 alkaen. Periaatteita ei ole kuitenkaan laajasti noudatettu.
- Sitovaa lakia ovat jo pitkään vaatineet erityisesti kansalaisjärjestöt ja jotkin yritykset, Suomessa esimerkiksi Tokmanni ja S-Ryhmä.
- Euroopan parlamentti antoi maaliskuussa 2021 mietinnön, jossa se vaati komissiota valmistelemaan kattavan esityksen, joka ulottuu yritysten koko arvoketjuun aina alkutuotannosta lähtien. Esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa vastuu ulottuisi puuvillantuotantoon ja akkuteollisuudessa malmien louhintaan.
- Direktiivissä noudatettaisiin suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan yritykset voivat priorisoida toimintansa riskejä ja keskittyä niistä pahimpiin.
- Useat EU-maat ovat jo säätäneet omia yritysvastuulakejaan. Ainoa kaikkia toimialoja koskeva laki on voimassa Ranskassa. Myös Suomi valmistelee vastaavaa lainsäädäntöä.
Kirjoittaja on Kaskas Median johtava viestintäasiantuntija.
Tutustu myös Kaskasin Kasvunvara-julkaisuun. Jos haluat luoda vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuutta meidän kanssamme, ota yhteyttä.