Viestintä energia-asioista on mennyt metsään, kun pörssisähköä on demonisoitu. Sen laajempi käyttö auttaisi selviämään kysyntäpiikeistä ja ilmastokin kiittäisi. Ja mikä parasta: pörssisähkö parantaa myös parisuhdettani.
Pörssisähköstä on viimeisen vuoden aikana tullut kirosana. Joissakin julkisissa keskusteluissa yksityisille asiakkaille pörssisähköä myyneitä sähköyhtiöitä on syytetty jopa vastuuttomiksi.
Mielestäni tässä kohtaa viestinnässä on tehty iso virhe.
Väitteeni saattaa kuulostaa kummalliselta. Varsinkin viime talvena mediassa toistuva juttutyyppi oli suuren sähkölaskun kanssa tuskailevan suomalaisen haastattelu, jossa kurjaa kohtaloa taustoitetaan pörssisähkön rajusti ylöspäin kohoavalla käyrällä. Nyt tämä juttutyyppi on palannut mediaan kiihtyvällä tahdilla.
Jutuissa on käytännössä aina kyse omakotitaloasukkaista, joilla on suora sähkölämmitys. Heidän osaltaan pörssisähkö on harvoin mielekäs ratkaisu, ellei kotitaloudesta löydy esimerkiksi sähköautoa ja siihen kotilaturia tai ajastimella toimivaa lämminvesivaraajaa, joiden avulla sähköä voi kuluttaa silloin kun se on edullista.
Itse asun perheasunnossa kerrostalossa, joka lämpiää Helsingin kaukolämmöllä. Olen käyttänyt pörssisähköä vuosia. Enkä vaihda sitä nytkään. Syitä on kolme:
1. Pörssisähkö on pitkällä tähtäimellä halvempaa
Alun perin pörssisähkössä oli kyse omalla kohdallani siitä, että pitkällä tähtäimellä suojaamaton hinta tulee edullisimmaksi, vaikka ei edes keskittäisi kulutustaan halvoille tunneille. Sain esimerkiksi täyden hyödyn keväällä ja kesällä 2020, kun sähkön hinta painui kaikkien aikojen matalimmalle tasolle Pohjoismaissa. Syinä olivat tuolloin pandemia ja talouksien sulkutila: sähköä ei yksinkertaisesti kulutettu. Myös rankat sateet olivat painaneet hintaa alas.
Sähkölaskuni olivat niin pieniä, vain muutamia euroja kuussa, että sähköyhtiöni alkoi lähettää minulle laskuja parin kuukauden välein.
Kääntöpuoli on edessä talvella: maksan pahimmillaan arviolta noin kolmesataa euroa kuussa sähköstä, mutta pitkässä juoksussa jään todennäköisesti plussalle.
2. Ympäristö kiittää pörssisähkön käyttäjää
Viime marraskuussa alkoi uusi vaihe omassa sähkön käytössäni; aloin ajoittaa omaa kulutustani edullisiin tunteihin. Taloudellinen kipuraja ei tullut vielä tuolloin vastaan, vaan muutoksen takana olivat ympäristösyyt: mitä kalliimpaa sähkö on, sitä enemmän se tuottaa päästöjä.
Tämä pätee myös minuun, vaikka ostan vain uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Loppuvuodesta 2021 korkeiden hintoja aikana pyykkikoneita pyörittämällä tai saunomalla minäkin olin osasyyllinen esimerkiksi siihen, että Virosta tuotiin öljyliuskeesta tuotettua sähköä Suomeen kaapelit punaisena.
Öljyliuskesähkön valmistus tuottaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili. Palavan kiven laitos Narvassa muuttaa öljyä sähköksi vieläpä niin huonolla hyötysuhteella, että se on lähes rikollista!
Mutta miksi minä olen osasyyllinen siihen, että tätä maailman mittakaavassa poikkeuksellisen paskaa sähköä tuotiin Suomeen, vaikka itse ostan vain uusiutuvaa? Selitys vaatii pikakurssin sähkömarkkinoiden toiminnasta.
Sähköyhtiöni hankkii tai tuottaa itse uusiutuvilla tuotettua sähköä täsmälleen sen verran kuin uusiutuvaa yhtiöstä vuositasolla ostetaan. Ja viranomaiset pitävät huolen siitä, että näin todella tapahtuu. Mutta päivä- ja tuntitasolla pistorasiastani tulee sitä sähköä, mitä verkossa sillä hetkellä on.
Etenkin kesällä ja muutenkin hyvin halpojen hintojen aikaan, kun sähkönkulutus on vähäistä, verkossa on Suomessa käytännössä pelkästään ydinvoimalla ja uusiutuvalla tuotettua sähköä. Uusiutuvien käyttökustannukset ovat kaikkein matalimmat ja siksi erityisesti tuulivoimaloita on kannattavaa pyörittää silloinkin, kun sähkö on halpaa. Ydinvoimalaa puolestaan ei voi laittaa nappia painamalla pois päältä hintojen mukaan. Uraani halkea siksi aina – paitsi vuosihuoltojen aikana.
Mutta kun hinta alkaa nousta, otetaan käyttöön yhteistä ilmastoamme tuhoavia ja ilmaa saastuttavia energiamuotoja. Turve, kivihiili, maakaasu ja joskus jopa öljy palavat.
Lämmityskaudella asia ei ole ihan näin yksioikoinen, mutta pääperiaate säilyy.
Keskittämällä kulutustani halpoihin tunteihin vähennän siis omaa hiilijalanjälkeäni ja säästän samalla rahaa! Sähkössä halvempi vaihtoehto on myös ympäristön kannalta parempi.
3. Sähkönkulutuksen ajoittaminen on solidaarista
Putinin aloittama sota Ukrainassa on ajanut sähkömarkkinat tilaan, jossa jo melko maltilliset eli 1000 MW:n kysynnän lisäykset johtavat sähkön hinnan moninkertaistumiseen Suomessa. Talvella tilanne vain pahenee.
Toistaiseksi kyse on kuitenkin vielä väliaikaisista kysyntäpiikeistä. Minä ja muut kulutuksen “ajoittajat” tasaamme näitä piikkejä, ja jos meitä olisi enemmän, piikit eivät koskaan nousisi niin korkeiksi kuin ne nyt tekevät.
Jo elokuussa nähtiin tilanteita, joissa arki-iltana astianpesukoneen pyörittäminen olisi maksanut euron ja saunominen 4,5 euroa. Itse en toki pörssisähkön ostajana sellaisina ajankohtina moisia kotiaskareita tee tai saunassa istu, mutta toisin tekevät esimerkiksi työkaverini, joilla on kiinteät ja edulliset sähkösopimukset kerrostaloasunnoissaan.
Heitä kutsun – suurella rakkaudella – ympäristörikollisiksi. Heillähän ei ole mitään kannustinta olla kuluttamatta näissä kipukohdissa “likaista” sähköä. Itse sitä ymmärtämättä he lisäävät sähkölämmitteisten omakotiasujien tuskaa. Suomalaisten kulutuksen joustamattomuus on nimittäin yksi tekijä sähköyhtiöiden laskelmissa. Siis niissä hinnankorotuksissa, joita yksi jos toinen on saanut vastaanottaa.
Suomen sähköstä vain noin neljäsosa kulutetaan kotitalouksissa, mutta tässä “liipasinherkässä” tilanteessa jokaisella kilowatilla on merkitystä. Ja kun puhun merkityksestä, tarkoitan merkitystä koko energiajärjestelmän kannalta.
Sillä, otanko harvoin käytettävät sähkölaitteet pois seinästä tai en, ei ole yhtään mitään merkitystä minun itseni kannalta. Ei vaikka käytän pörssisähköä. Mutta jos kaikki 2,7 miljoonaa suomalaista kotitaloutta tekisivät niin, voisi sillä olla jo jonkin verran merkitystä markkinoiden tasolla. Ja esimerkiksi yhden asteen huonelämpötilojen alentamisella olisi valtava merkitys.
Osmo Soininvaara on blogissaan kuvannut sitä, kuinka Norjassa ja Ruotsissa sähkömarkkinoiden hintojen heilunta on pienempää, koska kuluttajat myös joustavat kulutuksessaan selvästi meitä enemmän. Syynä on se, että etenkin Norjassa pörssisähkön käyttö on paljon yleisempää.
Kirjoituksessaan Taloustaidon sivuilla ekonomisti Juha Itkonen on puolestaan argumentoinut hienommin kuin mihin itse koskaan pystyisin, kuinka halvoista kiinteähintaisista sopimuksista luopuminen olisi yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyvä asia.
Sydäntalvella Olkiluoto 3 on oljenkortemme
Älyllisen rehellisyyden nimissä on todettava, että jossain vaiheessa talvea hintapiikit eivät ole enää vain väliaikaisia.
Niinä kaikkein kovimpina pakkasöinä, kun ei tuule. Esimerkiksi perjantai 8. tammikuuta 2021 taisi olla viime vuoden kylmin arkipäivä ja tuolloin tuulivoimalat tuottivat vain kahdeksan prosenttia niiden nimellistehosta.
Tällöin ei pörssisähkön käyttäjillä ole halpoja tunteja, joille kulutusta siirtää. Jaksosta voi tulla pitkä, jos talvi 2022 on yhtä kylmä ja vähätuulinen kuin viime talvi. Vielä vaikeampi tilanne on, jos Olkiluoto kolmosta ei saada luotettavasti eli ilman vikoja verkkoon. Se on oljenkortemme.
Silti kokonaisuus toimisi paremmin ja kiinteidenkin sähkösopimusten hinnat olisivat alhaisempia, jos ennen ja jälkeen tätä “ei pakopaikkaa” -jaksoa useampi kuluttaja joustaisi kulutuksessaan.
Millaista on elää pörssisähkön tahdissa? Helppoa!
Entä millaista on elää pörssisähkön tahdissa? Onko sen vahtaaminen vaikeaa?
Lyhyet vastaukset: ihanaa ja ei. Listasin alle kokemukseni siitä, miten pörssisähkö oikeastaan parantaa elämää!
1. Astian- ja pyykinpesukoneen ajastamisesta uusi rutiini
Koska minulla ei ole sähköautoa (eikä polttomoottoriautoakaan), ajoitan astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen käyttöä hinnan mukaan. Hintatiedot saan Fingridin sovelluksesta.
Joskus halpa aika alkaa kello 01, mutta useimmiten se on siinä kello 03-06 välillä. Siihen aikaan en todellakaan herää laittamaan koneita käyntiin, vaan ajastan ne käynnistymään yöllä lasten nukuttamisen jälkeen. Tämä on uusi rutiini, josta en kärsi yhtään mitenkään.
Olin tavallaan tietoinen kodinkoneiden ajastuspainikkeiden olemassaolosta ennenkin, mutta jaksoin perehtyä niihin vasta viime vuoden lopulla, kun Vladimir Vladimirovitsh Putin alkoi manipuloida eurooppalaisia energiamarkkinoita.
Jos olisin ollut virolainen pörssisähkön käyttäjä, olisin muutama viikko sitten maksanut yhdestä pyykistä huonolla ajoituksella jopa 10 euroa: kannattaa muistaa, että virolaisten liuskeöljystä tuottama sähkö on lähes yhtä mustaa kuin Putinin sielu. Aivan kuten saksalaiset, virolaiset kärsivät fossiilisten energialähteiden vuoksi enemmän kuin me suomalaiset.
2. Saunaan harvoin ja iltapäivällä
Yöllä en myöskään sauno. Sen sijaan saunomisemme on harventunut ja siirtynyt perjantain ja lauantain illoista yleensä lauantai-iltapäivään. Muutos tuntuu siltä kuin olisin saanut lisää tunteja vuorokauteeni!
Aikaisemmin saunan tuottama hyvä olo on mennyt osittain hukkaan, kun olen kuitenkin niin pian sen jälkeen siirtynyt unten maille. Iltapäivällä saunoessani saan uuden alun päivään.
3. Pörssisähkö parantaa parisuhdettani
Pörssisähkö tai hintoihin sopeutuminen on myös parantanut parisuhdettani. Olen aina ollut teoriassa sitä mieltä, että vanhempien kuuluu tehdä yhtä paljon kotitöitä. Häpeillen minun on pakko myöntää, että vaimoni on tehnyt niitä selvästi minua enemmän.
Nyt kun pyykki- ja kokkishow’n pyörittämiseen liittyy rahan säästäminen, on minun aktiivisuuteni noussut lähes yhtä jyrkästi kuin pörssisähkön hintaa kuvaava käyrä. Se on tehnyt parisuhteellemme hyvää. Tämä on ehkä ainoa hyvä asia, jonka Vladimir Vladimirovitsh Putin on saanut aloittamallaan sodallaan aikaiseksi.
Kirjoittaja on Kaskas Median johtava viestintäasiantuntija, joka vastaa Kaskasin vastuullisuusviestinnän palveluista. Jos sinä haluat nostaa yrityksesi vastuullisuusviestinnän uudelle tasolle, ota yhteyttä.