Asiakas: Työ oli Kaskasin voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen teko.
Ensimmäisessä vaiheessa sen tuotantokulut rahoittivat Helsingin Sanomain Säätiö, Liikesivistysrahasto, Paulon Säätiö, Walter Ahlströmin Säätiö, Runar Bäckströmin Säätiö sekä Tiina ja Antti Herlinin Säätiö.
Ajankohta: Syksy 2017 ja kevät 2021
Miksi työ tehtiin?
Kaskas tarttui syksyllä 2017 Tiedebarometrin hurjaan faktaan, jonka mukaan vain alle puolet suomalaisista osaa nimetä elossa olevan tutkijan. Niistä, jotka osaavat, melkein kaikki nimeävät jo eläkkeellä olevan Esko Valtaojan. Lanseerasimme Vaihtoehto Eskolle -kampanjan, jonka avulla etsimme Eskolle vaihtoehtoja upeiden suomalaisten tutkijoiden joukosta.
Keväällä 2021 työmme sai uudenlaisen merkityksen. Helsingin Sanomat kertoi, että lehden näyttävästi lanseeraama työ naispuolisten haastateltavien lisäämiseksi ei ollut juurikaan edennyt. Kolmen vuoden aikana naisten määrää jutuissa ei saatu nostettua lähes ollenkaan. Muista sukupuolista ei puhuttu lainkaan.
Syyksi epäonnistumiselle nostettiin kiireinen toimitustyö. Toimittajat ovat yhteydessä asiantuntijaan, jonka numero löytyy kännykästä. Eskon lisäksi toimittajien puhelimeen taisi olla tallennettuna lähinnä jareja, matteja ja juhaneita.
Mitä teimme?
Etsimme vuonna 2017 vaihtoehtoja Eskolle kampanjalla, jossa halusimme saada etenkin 20–35 -vuotiaat suomalaiset mukaan listaamaan vaihtoehtoja Eskolle. Kampanjalle suunniteltiin tunnistettava ulkoasu ja pystytettiin oma sivu. Kampanjointi lähti liikkeelle Esko Valtaojan tähdittämistä videoista, joissa hän kehottaa ihmisiä ehdottamaan itselleen vaihtoehtoja. Videoiden lisäksi tuotimme blogisisältöä ja somepostauksia, joita levitettiin kampanjan Facebook-sivulla ja Twitterissä #vaihtoehtoeskolle -hashtagilla. Kymmenen päivän aikana löysimme yhteensä 1979 vaihtoehtoa Eskolle!
Vuonna 2021 Helsingin Sanomien artikkelin luettuamme, avasimme uudelleen taulukon, jonne Twitterissä, Facebookissa ja sähköpostitse ehdotetut nimet vuoden 2017 lopussa koottiin. Henkilölle on helpompi kilauttaa kuin organisaatiolle, joten poistimme organisaatiot ja ryhmittymät, hassuttelut ja vihjeet, jotka eivät lopulta johtaneet mihinkään. Lopulta listassa oli 930 nimeä, joista 518 oli naisia. Ei kolmannes kuten lehtien palstoilla, vaan yli puolet! Purimme turhautumistamme blogikirjoituksessa ja huomasimme, että myös muut olivat pettyneitä toimitusten tasa-arvotyöhön.
Miten meni?
Vuoden 2017 voittoa tavoittelemattoman kampanjan taakse lähtivät kaikki Suomen yliopistot, lukuisia säätiöitä ja tutkimuslaitoksia. Yhteisön voima oli hykerryttävä. Kampanjan videoita katsottiin lähes 300 000 kertaa, jokainen Facebook-postaus keräsi positiivisia kommentteja ja jakoja. Twitterissä #vaihtoehtoeskolle pysyi hashtagina Suomen kärjessä päiviä. Kampanjan markkinointibudjetti pysyi hyvin pienenä, sillä sisällöt upposivat heti alusta alkaen kohderyhmään eli 20–35-vuotiaisiin. Eskoa ja vaihtoehtoja nostettiin esiin lisäksi useissa suomalaisissa perinteisissä medioissa.
Olimme vuonna 2021 yhteydessä listalla oleviin tutkijoihin ja asiantuntijoihin, ja julkaisimme listan muista kuin miespuolisista vaihtoehdoista Eskolle. Nimiä alkoi vyöryä lisää sähköposteihimme ja sosiaalisen median kanaviimme. Hetkessä listalla oli lähes tuhat asiantuntijaa avaruustieteestä kognitiotieteeseen, ja keskustelu aiheen ympärillä oli vilkasta etenkin Twitterissä, jossa aiheesta twiitattiin yli 300 kertaa ja keskustelu tavoitti jälleen lähes 300 000 ihmistä.
Otimme yhteyttä Helsingin Sanomiin ja ehdotimme, että he ottavat listan käyttöönsä ja tallentavat toimittajiensa puhelimet täyteen uusia nimiä. Jaetusta harmituksesta, hyvästä julkisesta keskustelusta ja konkreettisesta yhteystietolistasta huolimatta naisia esiintyy edelleen vain kolmanneksessa lehden jutuista. Muutos tapahtuu hitaammin kuin me toivomme ja siksi me Kaskasissa aiomme pitää asiaa jatkossakin esillä.