Asiakkaan nimi: Ulkoministeriö
Toteutuksen ajankohta: 2021
Miksi työ tehtiin?
Afrikan taloudellinen ja poliittinen merkitys kasvaa kohisten. Yksistään vuosina 2010–2016 mantereelle perustettiin uutta 320 diplomaattista edustustoa.
Suomen suhteet Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin pohjautuvat tulokselliseen kehitysyhteistyöhön. Pohjois-Afrikan maihin Suomella on jo entuudestaan vahvat diplomaattiset ja kaupalliset suhteet. Poliittisessa ja erityisesti kaupallisessa yhteistyössä Suomen ja Afrikan maiden välillä on kuitenkin tiivistämisen varaa. Selvitysten mukaan tällä hetkellä vain pieni osa suomalaisista yrityksistä näkee Afrikan mantereen toistaiseksi potentiaalisena kauppapaikkana. Julkisessa keskustelussa kuva Afrikan mantereesta on edelleen vanhentunut ja stereotyyppinen.
Suomen ja Afrikan maiden suhteiden tiivistämiseksi laadittiin ulkoministeriön johdolla koko valtioneuvoston ensimmäinen yhteinen Afrikka-strategia. Ministeriö halusi tehdä työn avoimesti niin, että tavoitteista ja toimenpiteistä keskustellaan monipuolisesti yhteiskunnan eri tahojen kanssa.
Mitä teimme?
Työ tehtiin ripeässä aikataulussa. Teimme strategialle visuaalisen ilmeen, tunnuksen ja verkkosivut ministeriön verkkosivujen alle. Näin kaikki strategiaan liittyvä viestintä oli yhtenäistä ja helposti löydettävissä.
Suunnitelmat eri puolilla Suomea järjestettävistä tilaisuuksista täytyi koronapandemian vuoksi unohtaa, mutta keskustelu oli vilkasta myös virtuaalisesti. Afrikka-strategian valmistelu kokosi yhteisten digitaalisten alustojen ääreen tutkijoita, opettajia, Suomessa asuvia afrikkalaistaustaisia ihmisiä sekä virkakunnan, yritysten ja järjestöjen edustajia.
Suomen ja Afrikan maiden yhteistyön uusia tavoitteita ja toimenpiteitä pohdittiin työpajoissa. Järjestimme neljä työpajaa strategian keskeisistä teemoista: ympäristö, ilmasto ja luonnonvarat; rauha ja turvallisuus; kauppa ja talous sekä koulutus, tutkimus ja osaaminen. Lisäksi kutsuimme ministeriön kanssa nuoret työpajaan, jossa keskusteltiin samoista teemoista kuin teemakohtaisissa työpajoissa. Laadimme valmisteluun osallistuneille taustapaperin, joka perustui hallinnon edustajien arvioon lähtötilanteesta eri teemoissa. Näin varmistettiin, että kaikki voivat osallistua keskusteluun samalta viivalta.
Valmistelu käynnistettiin ja summattiin ulkoministerin ja kehitys- ja ulkomaankauppaministerin johdolla kaikille avoimissa virtuaalisissa tilaisuuksissa. Valmistelun kohokohtiin kuului myös ministeriön Twitter-livelähetys, jossa pohdittiin, miten meidän suomalaisten pitäisi päivittää kuvaamme Afrikasta.
Summasimme ja analysoimme lopuksi ohjausryhmälle yhteiskunnan toimijoiden näkemykset siitä, millä tavalla Suomen pitäisi syventää poliittisia ja taloudellisia suhteitaan Afrikan-maiden kanssa.
Miten meni?
Alusta saakka oli selvää, että Suomessa on valtavasti kiinnostusta syventää suhteita Afrikan-maihin, Afrikan unioniin ja yrityksiin sekä järjestöihin mantereella. Tämän todistaa strategian valmisteluun osallistuneiden ihmisten määrä: työpajoihin osallistui 363 ihmistä ja virtuaaliset tilaisuudet keräsivät yli 5000 osallistujaa ja seuraajaa.
Valmis strategia tavoittaa sen kunnianhimon ja innostuksen, joka välittyi kaikissa järjestämissämme kohtaamisissa. Työpajoissa esitettyjä konkreettisia ideoita ja aloitteita päästään hyödyntämään, kun strategian tavoitteita ryhdytään toteuttamaan käytännössä.
Työ suomalaisten Afrikka-käsitysten päivittämiseksi jatkuu. Muutos etenee, kun yhteistyö Suomen ja Afrikan maiden välillä lisääntyy strategian mukaisesti aina opiskelijoiden vaihto-ohjelmista tutkimushankkeisiin ja järjestöjen sekä yritysten välisiin projekteihin.
Tutustu Afrikka-strategiaan: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162950
Afrikka-strategian valmistelu osoitti, että sidosryhmiä kannattaa kuunnella mahdollisimman varhain. Kun tietoa, osaamista ja näkemyksiä on kerätty runsaasti, lähtötilanne on selvempi ja yhteinen suunta kirkkaampi. Sen jälkeen on helpompi tehdä perusteltuja päätöksiä ja valintoja.
Karoliina Kinnunen Mohr, strategiajohtaja, Kaskas
Jo valmistelun alkuvaiheessa todettiin, ettei strategian tavoitteessa suhteiden laajentamisesta onnistuta pelkästään valtioneuvoston voimin, vaan tarvitaan vahvaa panosta suomalaisesta yhteiskunnasta. Strategian valmisteluprosessista tehtiin mahdollisimman osallistava, ja sitä päätettiin hyödyntää myös eri tahojen kiinnostuksen lisäämisessä ja sitouttamisessa Afrikka-suhteisiin. Kuulemisten valmisteluun käytettiin paljon aikaa, jotta keskusteluista saatiin riittävän fokusoituja ja siten hyödyllisiä strategian valmistelulle. Näin laajan ja pitkälle valmistellun kuulemisprosessin järjestäminen ei olisi onnistunut pelkästään ministeriön voimin. Ulkopuolinen, tematiikan tunteva yhteistyökumppani oli välttämätön. Kaskas suoriutui tehtävästä erinomaisesti ja tuotti omalla osaamisellaan lisäarvoa strategiatyölle viestinnän ja sidosryhmätilaisuuksien organisoinnin ohella myös strategian sisällön osalta. Kaskasin asiantuntijoiden kanssa työskentely oli kaiken lisäksi helppoa, mutkatonta ja hauskaa.
Maria Kurikkala, lähetystöneuvos ja Afrikka-politiikkatiimin vetäjä, ulkoministeriö