Olet varmasti istunut palaverissa, joka on käytännössä sarja monologeja, joista ei synny yhteistä ymmärrystä. Tai seminaarissa, jossa tietoa kaadetaan yleisöön, ja keskustelu on lähinnä puheenvuorojen referointia Twitterissä. Entä jos näissä tilanteissa kykenisimmekin oppimaan yhdessä ja aidosti kuuntelemaan toistemme näkökulmia? Tähän dialogi tarjoaa työkalun.
Kirjoitus perustuu Kaskas Median vaikuttamisviestinnän johtaja Karoliina Kinnunen Mohrin ja viestintäasiantuntija Iina Ala-Kurikan haastatteluun. He ovat hiljattain kouluttautuneet kouluttamaan dialogin ohjaajia Sitran Erätauko-menetelmällä.
Dialogista on tullut trendisana, jota moni kavahtaa. Se on kuitenkin äärimmäisen hyödyllinen osa jokaisen tietotyöläisen työkalupakkia, oli kyse sitten työpaikan sisäisestä palaverista tai yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta. Listasimme kolme syytä, miksi dialogiin kannattaa ryhtyä.
1. Dialogi antaa luvan kuunnella
Nykyisenkaltaisessa hälyssä tarvitsemme dialogia, joka ei vaadi ratkaisuja, vaan keskittyy luomaan keskinäistä ymmärrystä. Dialogi on ratkaisun kehittämisestä askel taaksepäin: mikä on itse asiassa se ongelma, joka vaatii ratkaisua?
“Dialogi antaa konkreettisia työkaluja siihen, että ihminen pysähtyy kuuntelemaan ja ymmärtämään, mitä toinen sanoo. Se on tärkeää aikana, joka korostaa ratkaisukeskeisyyttä. Pohdimme paljon sitä, miten meidän oma äänemme välittyy, mitkä ovat meidän ydinviestimme ja käytämme niiden muotoiluun paljon aikaa. Entä jos käyttäisimme välillä saman ajan toisen kuuntelemiseen? Mitä itse oppisimme?”, pohtii Karoliina Kinnunen Mohr.
“Dialogissa ei etsitä konsensusta ja ratkaisuja, vaan kuullaan eri näkökulmia ja yritetään ymmärtää niiden taustat. Dialogi on menetelmä ja tapa ohjata ryhmässä käytävää keskustelua”, jatkaa Iina Ala-Kurikka.
2. Dialogi on seuraava yhteiskehittäminen
Tiede- ja asiantuntijamaailma korostaa nyt yhteistyötä, ja hyvä niin: asiantuntijuus rakentuu verkostoissa, monitieteisyys on voimavara ja eri tahojen osallistuminen plussaa. Voiko dialogi tarjota jotain lisää tähän ajattelutapaan?
“Yhteiskehittäminen ja työpajat keskittyvät ongelmanratkaisuun ja selkeiden tehtävien suorittamiseen. Se on erittäin tärkeää. Dialogi on hyvä vaihe ennen sitä: miten itse asiassa määrittelemme haasteet ja millaisia ratkaisuvaihtoehtoja meillä on. Entä jos monitieteinen tutkimusryhmä kävisi ennen rahoitushakemuksen kirjoittamista tai viimeistään ennen tutkimuksen aloittamista dialogin siitä, mitä kukakin hankkeella tavoittelee tai miten eri aloilta tulevat tutkijat määrittelevät samat termit?”, Ala-Kurikka pohtii.
“Sama koskee päätösten valmistelua ja muutosten läpiviemistä. Dialogi varmistaa, että erilaiset näkemykset aihepiiristä ovat tulleet kuulluiksi ennen päätösten tekemistä. Dialogi on myös hyvä tapa hankkia tietoa. Eikä vain yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaan myös organisaatioiden sisäisten asioiden pohtimisessa. Helposti suulaimmat ja nokkeimmat saavat puheenvuoron. Dialogissa kaikkien pitäisi päästä ääneen tasavertaisina”, Kinnunen Mohr sanoo.
3. Dialogi auttaa oppimaan
Elämme keskellä hankemaailmaa, joka asettaa vaikuttavuuden vaatimuksia lyhyillekin projekteille. Yksi vaikuttavuuden muoto on ehdottomasti oppiminen ja kyky auttaa muita oppimaan. Oppiminen on myös arvo sinänsä.
“Kun keskustellaan yhteistä ymmärrystä luoden, syntyy osiensa summaa suurempaa. Kognitiotieteen näkökulmasta vuoropuhelu on tehokkain tapa oppia, jos vertaa esimerkiksi passiiviseen kuunteluun tai lukemiseen”, sanoo Ala-Kurikka, jonka tausta on kognitiotieteessä.
“Dialogi mahdollistaa, että yllättävätkin tahot kohtaavat rooleista ja hierarkioista riippumatta, ja siitä vasta oppiikin. Näen, että dialogi voisi erityisesti sopia tilanteisiin, joissa organisaatiossa lähdetään kehittämään asioita, tai kun tulossa on muutos. Erityisesti esimiehenä keskittyisin kuuntelemaan ennen muutoksia, millaisia ajatuksia se ihmisissä herättää. Ettei vain tiedotettaisi tai viestittäisi yksisuuntaisesti, vaan oltaisiin oikeasti läsnä ja otettaisiin myös vastaan”, Kinnunen Mohr sanoo.
Haluatko tietää lisää dialogista tai mitä Kaskas Media voi siitä opettaa? Ota yhteyttä karoliina@kaskasmedia.fi.