Yrityspäättäjä, perkasimme EU-komission työohjelman. Työohjelma pyrkii helpottamaan liiketoimintaa yksinkertaistamalla sääntelyä ja lisäämällä rahoitusmahdollisuuksia. Ohjelman perusteella uutta sääntelyä on tulossa erityisesti tekoälyn ja kyberturvallisuuden osalta, mutta suurta sääntelyvyöryä ei ole näköpiirissä. Ohjelman keskiössä ovat kilpailukyky, investoinnit ja turvallisuus.
EU-komission vuoden 2025 työohjelma on nyt julkaistu. Työohjelmassa komissio esittelee tulevan vuoden strategisia aloitteitaan ja lainsäädäntöehdotuksiaan. Työohjelman kirjaukset ovat strategisia aloitteita, jotka sorvautuvat EU-koneistossa lopulliseen muotoonsa.
Vuoden 2025 työohjelma keskittyy kilpailukyvyn parantamiseen, turvallisuuden lisäämiseen ja talouden vakauttamiseen. Ohjelma painottaa sääntelyn yksinkertaistamista, tukee vihreää siirtymää ja digitalisaatiota ilman merkittävää uutta sääntelykuormaa.
Summaamme nyt, mitä kaikkea uusi työohjelma tarkoittaa toteutuessaan yritysten kannalta. Jos haluat vain pikaisen pintaraapaisun aiheeseen, hyppää suoraan tekstin loppupuolelta löytyvään yhteenvetoon.
1. Byrokratiaa vähennetään ja sääntelyä yksinkertaistetaan
Työohjelmassa käsitellyt Omnibus-paketit pyrkivät keventämään sääntelyä, erityisesti yritysten raportointivaatimuksia ja vastuullisuuskriteerejä.
Näin Omnibus-paketit näkyvät toteutuessaan sääntelyssä:
- Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD): Raportointimallia selkeytetään ja kevennetään, jotta yritykset välttyvät päällekkäisiltä velvoitteilta.
- Taksonimiasäätely: ESG-vaatimuksia yksinkertaistetaan ja raportointikuormaa kevennetään.
- Yritysvastuulainsäädäntö (CSDDD): Luvassa on joustavampia tulkintoja ja kevennyksiä suuryrityksille.
Teollisuuden vähähiilistämistä pyritään vauhdittamaan lupaprosesseja ja rahoituksen saatavuutta helpottamalla. Agendalla on myös maataloussääntelyn yksinkertaistaminen, mikä toteutuessaan vähentää viljelijöiden hallinnollista taakkaa. Myös EU-rahoituksen saanti mahdollisesti yksinkertaistuu, jolloin yritysten ja alueiden on helpompi hyödyntää EU-tukia. Vihreälle teollisuudelle lienee myös luvassa nopeampia lupamenettelyitä.
Lisäksi komissio on aikatauluttanut kestävän rahoituksen sääntely SFDR:n tarkastelun vuoden 2025 kolmannelle neljännekselle osana laajempaa yksinkertaistamisohjelmaansa. Vaikka SFDR ei ole mukana alkuperäisessä Omnibus-paketissa, sen käsittely on suunniteltu tulevissa sääntelyuudistuksissa.
Mitä tämä tarkoittaa toteutuessaan yrityksille?
- Yritysten hallinnollinen taakka kevenee kestävyysraportoinnissa ja rahoituksen hakemisessa.
- Pienten ja keskisuurten yritysten raportointivelvoitteet kevenevät.
- Teollisuuden vihreän siirtymän investointien lupaprosessit sujuvoituvat.
Kaskasin arvio
Jo kertaalleen sovitun lainsäädännön avaaminen pikavauhdilla uudelleen poliittisille neuvotteluille on varsin poikkeuksellista. Pelkona on, että keventämisen varjolla tehdään myös merkittäviä sisällöllisiä muutoksia esimerkiksi nostamalla raportointivelvollisuuden kynnystä tai korostamalla taloudellista olennaisuutta.
2. Kilpailukyky ja vihreä siirtymä – investointeja, mutta ei uutta sääntelytsunamia
Ohjelmassa mainittu kilpailukykykompassi ohjaa EU:n talousstrategiaa ja investointeja innovaatiokyvyn parantamiseen. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelma taas tukee vähäpäästöistä tuotantoa, ilman merkittävästi kiristyviä ympäristösääntöjä.
Työohjelmaan kirjattu 90 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2040 mennessä taas enteilee tukia ja rahoitusta vihreän siirtymän hankkeille.
Mitä tämä tarkoittaa toteutuessaan yrityksille?
- Vähäpäästöisille ratkaisuille ja vihreälle teknologialle on luvassa uusia rahoitusmahdollisuuksia.
- Kilpailukykyyn keskittyvä EU-politiikka voi yritysten helpottaa markkinoille pääsyä.
Kaskasin arvio
EU:ssa ilmaisten päästöoikeuksien jakaminen vähenee asteittain ja lopullisen päättymisen on määrä tapahtua vuonna 2034. Tämä koskee erityisesti teollisuuden ja energiasektorin yrityksiä, jotka ovat osa EU:n päästökauppajärjestelmää (Emissions Trading System ETS). Koska aikajänne on isojen investointien kannalta varsin lyhyt (joskin on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa), uudet rahoitusvaihtoehdot ovat tervetulleita. Mutta “piru tulee piilemään yksityiskohdissa” tälläkin kertaa.
3. Digitalisaatio ja tekoäly – kiristyksiä ja lisää rahaa
Ohjelman tekoälystrategia ohjaa tekoälyn sääntelyä ja tukiohjelmia. Kyberturvallisuussäädökset kiristynevät erityisesti kriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, pankkialalla ja energiasektorilla. Digitaalinen yritystunnistautuminen otetaan käyttöön, mikä helpottaa rajat ylittävää toimintaa.
Mitä tämä tarkoittaa toteutuessaan yrityksille?
- IT- ja tekoäly-yritykset saavat uusia rahoitusmahdollisuuksia.
- Kyberturvasäännökset tiukkenevat, mikä voi lisätä compliance-kustannuksia.
Kaskasin arvio
Kiinalaisten näytettyä, että tekoälyä voidaan kouluttaa myös “kengännauhabudjetilla” eikä tulevaisuus kuulu vain amerikkalaisille big tech -yrityksille, on Euroopalla näytön paikka.
4. Turvallisuus ja varautuminen – puolustus ja kriisinhallinta vahvistuvat
Ohjelman perusteella EU:n puolustusyhteistyötä vahvistetaan, mukaan lukien investoinnit ja yhteistyö Naton kanssa. Varautumisunioni taas pyrkii turvaamaan kriittisten resurssien, kuten lääkkeiden ja raaka-aineiden, saatavuutta. Kyberturvavaatimukset kiristynevät, erityisesti julkisella sektorilla ja terveydenhuollossa.
Mitä tämä tarkoittaa toteutuessaan yrityksille?
- Turvallisuus- ja puolustusalalle on luvassa lisää investointeja.
- Lääketeollisuudelle ja IT-alalle tulee uusia sääntöjä ja rahoitusmahdollisuuksia.
Kaskasin arvio
Trumpin presidenttikauden äkkiväärät ja arvaamattomat ensimmäiset viikot nostavat tämän kokonaisuuden yhä ylemmäksi politiikan asialistalla. “This is a wake up call for Europe” ei toivottavasti ole enää vain meemien aihe. Se, lopettaako Eurooppaa “torkuttamisen” turvallisuusasioissa, riippuu luonnollisesti isoista jäsenmaista. Toisaalta myös Suomi joutuu harkitsemaan kantojaan EU:n yhteiseen velkaan uudestaan, jos ja kun rahaa käytettäisiin puolustukseen.
5. Työmarkkinat ja kuluttajansuoja – reilummat pelisäännöt
Työohjelmassa esiin tuotu uusi sosiaalipolitiikan toimintasuunnitelma tukee työmarkkinoiden reiluutta. Kuluttajansuoja taas tiukkenee vihreiden väittämien (green claims) osalta, jotta yritykset eivät voi antaa harhaanjohtavia ympäristölupauksia.
Mitä tämä tarkoittaa toteutuessaan yrityksille?
- Vastuullisuusviestinnän on oltava aiempaa tarkempaa ja faktoihin perustuvaa.
- Työelämän sääntelyssä voi olla luvassa tarkennuksia työntekijöiden oikeuksiin.
Kaskasin arvio
Eikö mitään saa enää sanoa green claims -aikakaudella? Kyllä saa. Ne yritykset, jotka ovat vastuullisuuden ja kestävän yritystoiminnan edelläkävijöitä, hyötyvät tiukemmasta sääntelystä. Toisaalta koska kaikilla yrityksillä on vielä tekemistä, vastuullisuusviestinnässä pitää avoimesti kertoa myös omasta keskeneräisyydestä ja luopua irrallisesta oman erinomaisuuden korostamisesta.
Yhteenveto: Mitä EU-komission työohjelman tuomat muutokset tarkoittavat toteutuessaan suomalaisyrityksille?
Byrokratia kevenee: Hallinnolliset taakat ja raportointivelvoitteet vähenevät erityisesti vihreän siirtymän ja rahoituksen osalta.
Vihreän siirtymän ja digitalisaation rahoitus jatkuu ilman suurta uutta sääntelyä: Yritykset voivat hyödyntää tukia ja investointeja.
Omnibus-paketit yksinkertaistavat sääntelyä: Raportointivaatimukset selkeytyvät ja yritysvastuun hallinnointi kevenee.
Digitalisaatio ja tekoäly saavat tukea, mutta sääntely lisääntyy: Kyberturvallisuussäännöt tiukkenevat kriittisillä sektoreilla.
Turvallisuus ja puolustus nousevat keskiöön: IT- ja kyberturvayrityksille uusia mahdollisuuksia, puolustussektorille investointeja.
Kuluttajansuoja tiukkenee: Erityisesti ympäristöväittämiä koskevat vaatimukset kiristyvät.
Prosessi pähkinänkuoressa: Näin EU-komission työohjelmaa lähdetään viemään käytäntöön
Kuten alussa mainitsimme, työohjelman kirjaukset ovat komission strategisia aloitteita, jotka saavat lopullisen muotonsa parlamentin ja neuvoston käsittelyssä.
Parlamentin valiokunnat käsittelevät ehdotuksen ensimmäisenä ja voivat tehdä muutosesityksiä. Parlamentin täysistunnossa käydään keskustelua ja äänestetään valiokuntien muutosesityksistä.
Neuvoston neuvotteluissa eri jäsenmaat voivat esittää muutoksia. Kun sekä parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet omat versionsa ehdotuksesta, järjestetään trilogit eli kolmikantaneuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston kesken. Trilogeissa yksittäinen lainsäädäntöehdotus muovautuu lopulliseen muotoonsa.
Työohjelmasta on siis vielä jokunen askel valmiiksi lainsäädännöksi. Työohjelma antaa kuitenkin viestin siitä, mikä komission visio on – yksinkertaistaa sääntelyä ja lisätä yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
Mikko Kivenne, Kaskasin vaikuttajaviestinnän asiantuntija
Pasi Nokelainen, Kaskasin vastuullisuusjohtaja
Kaipaatko apua EU-sääntelyn viidakoissa suunnistamiseen tai tukea vaikuttajaviestintään? Tai mietitkö, miten saat vastuullisuusviestintäsi kulkemaan kiristyvien vaatimusten mukana? Osaamisemme on käytössäsi, joten ota rohkeasti yhteyttä!