Kuplautuneesta somehuutelusta puntaroivaan päätöksentekoon – Miksi ja miten järjestää kansalaisraati?

Elisa Seppanen | 15 syyskuun, 2022

Polarisoituneessa poliittisessa keskustelussa äänekkäät kuuluvat, muut vaikenevat. Kansalaisraati on ratkaisu tasapuoliseen kuulemiseen ja syvälliseen keskusteluun päätöksenteossa. Mutta mikä raati todellisuudessa on, ja miten sellainen järjestetään? Tässä tutkimuksen ja käytännön kokemuksen parhaat vinkit, joiden avulla järjestät raadin.

Politiikan monimutkaistuessa ja polarisoituessa kansalaisten ääni jää katveeseen. Kun päätöksenteko erkaantuu kansalaisen arjesta, eivät he tunne tehtyjä päätöksiä omakseen. Sitran uusimman kyselyn (2022) mukaan moni suomalainen haluaa kuitenkin vaikuttaa nykyistä enemmän poliittiseen päätöksentekoon. Jonkun pitää vain pyytää mukaan.

“Perinteisen demokraattisen vaikuttamisen keinot, kuten äänestäminen ja puoluejäsenyys, ovat menettäneet suosiotaan Suomessa ja ympäri maailmaa. Kyse ei ole kuitenkaan välinpitämättömyydestä, vaan ihmiset kaipaavat asiakysymyspohjaista osallistumista”, sanoo Maija Setälä, Turun yliopiston politiikan tutkimuksen professori sekä hiljattain päättyneen, osallistumista pitkäjänteisessä päätöksenteossa tutkineen PALO-hankkeen konsortiojohtaja. 

Ratkaisuna osallistumisen tarpeeseen ovat syntyneet erilaiset kansalaisraadit, asukasraadit tai kansalaispaneelit. Nämä viittaavat kaikki samaan asiaan: kansalaisten keskusteluun päätöksenteon tueksi. Raadissa satunnaisotannalla valittu raati keskustelee rajatusta aiheesta. Pohdinnan lopputuloksena syntyvät suositukset päätöksenteon tueksi, esimerkiksi kansanedustajille käsiteltäväksi tai ministeriön virkahenkilöille lakiuudistuksen vauhdittajaksi. Erityisen hyvin raadit sopivat teemoihin, joissa kaivataan laajasti kansalaisten näkemyksiä tai hyväksyntää tehdyille päätöksille.

Viime vuosina kansalaiset ovat pohtineet esimerkiksi ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta PALO-hankkeen järjestämässä keskustelussa ja luonnon monimuotoisuutta Luontoraadissa, jonka me Kaskasissa järjestimme yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Tulevaisuudessa kansalaisraatien suosio kasvaa. Tästä kertoo esimerkiksi laki uusista hyvinvointialueista, jossa asukasraadit on mainittu yhtenä tapana ottaa asukkaat mukaan päätöksentekoon (Laki hyvinvointialueesta 611/2021, 29§).

Parhaassa tapauksessa kansalaisraati tarjoaa syvempiä näkemyksiä ja sitouttaa kansalaiset tehtyihin päätöksiin. Meidän kokemuksemme mukaan osallistujien innokkuus ja keskustelun laatu ylittää lähes aina järjestäjän odotukset. Esimerkiksi Luontoraadissa ilmoittautuneita oli moninkertaisesti yli tarpeen. Hyvällä pohjustuksella ja fasilitoinnilla pystytään varmistamaan, ettei keskustelu muistuta sosiaalisen media huutelua, vaan erilaisia näkemyksiä kunnioitetaan.

“PALO-hankkeessa huomasimme, että puntaroiva kansalaiskeskustelu auttaa ymmärtämään erilaisia argumentteja ja lisää tietoa. Parhaimmillaan nämä vaikutukset skaalautuvat myös keskustelun ulkopuolelle, jolloin päätöksistä tulee harkitumpia ja tasapainoisempia. Toivon, että tulevaisuudessa kansalaiskeskustelulle olisi erilaisia paikkoja aina vaalikampanjoista valiokuntien työskentelyyn”, Maija Setälä summaa. 

Kuusi vinkkiä onnistuneeseen kansalaisraatiin alusta loppuun:

  1. Oikea ajankohta: kansalaisraatia voi hyödyntää sekä poliittisessa päätöksenteossa että hallinnossa, kunhan työn vaihe on oikea. Järjestäjä ja osallistujat saavat raadista usein eniten irti, kun se järjestetään esimerkiksi hankkeen alussa, jolloin päätöksiä ei ole vielä tehty. 
  2. Edustuksellinen kokoonpano: raatia varten kootaan mahdollisimman edustava joukko kansalaisia tai alueen asukkaita. Parhaiten tämä onnistuu satunnaisesti lähetetyllä kutsulla, johon vastanneista valitaan edustava   joukko eri ikäryhmien, taustojen ja sukupuolten edustajia.
  3. Taustatietoa keskustelun tueksi: ennakkomateriaalit ja asiantuntijapuheenvuorot taustoittavat keskusteltavaa aihetta osallistujille. Hyvin valmisteltu ja ymmärrettävällä kielellä esitetty taustatieto madaltaa kynnystä osallistua keskusteluun. Yksipuolisen tiedottamisen sijaan vuoropuhelu asiantuntijoiden ja keskustelijoiden kanssa tuo molemmille uusia näkökulmia.
  4. Kaikkien ääni kuuluviin: raadissa on tärkeää antaa tila keskustelulle. Fasilitaattorin pitää varmistaa, että kaikki saavat äänensä kuuluviin ja keskustelu pysyy aiheessa. Yhteiset pelisäännöt on hyvä sopia heti alussa. 
  5. Vaikuttava lopputulos: keskustelun pohjalta syntyy käytännön suosituksia päätöksentekoon, johon kaikki osallistujat pääsevät vaikuttamaan. On kuitenkin tärkeää, ettei työn tulos jää vain järjestäjän pöydälle, vaan sen käytölle on suunnitelma, oli kyse sitten vaikuttamisesta lakihankkeeseen, vaalikampanjoiden linjaukseen tai eduskunnan työskentelyyn. 
  6. Huolellinen jälkihoito: raadin toiminta ei pääty, kun julkilausumaan on lisätty viimeinen piste. Dialogi raatilaisten kanssa lopputuloksen hyödyntämisestä, palautteen kerääminen ja päätöksenteon seuraavien askelien esittely vahvistavat raatilaisten kokemusta omasta osallisuudesta. 

Kirjoittaja on Kaskasin vuorovaikutusasiantuntija, joka uskoo, että hyviä päätöksiä tehdään kuuntelemalla. Miten lisätä vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä? Voisiko kansalaisraati tuoda tärkeitä näkökulmia esimerkiksi laki- tai strategiahankkeeseesi? Ota yhteyttä.

Selaa lisää