CSRD-raportoinnin ympärillä on ollut viime aikoina paljon kuhinaa. Webinaarissa keskustelimme, kannattaako kestävyysraportointiin panostaa ja miten Euroopan parlamentin tulevan Omnibus-äänestyksen tulokset vaikuttavat yrityksiin. Lue nostot webinaarista ja katso tallenne.
Euroopan parlamentti käsittelee osaa Omnibus-esityksistä 1. huhtikuuta. Kaskasin ja Sustashiftin webinaarissa pureuduttiin siihen, miten mahdolliset äänestystulokset vaikuttaisivat yrityksiin. Lisäksi webinaarissa keskusteltiin siitä, mitä hyötyä kestävyysraportoinnista on yritysten liiketoiminnan kannalta.
Webinaarissa puhuivat Kaskasin vastuullisuusjohtaja Pasi Nokelainen sekä vastuullisuusraportoinnin työkaluja tarjoavan Sustashiftin toimitusjohtaja Verneri Laakkonen.
Laakkonen käsitteli CSRD-raportoinnin nykytilaa ja tulevaisuutta lainsäädännön näkökulmasta. Hän avasi puheenvuorossaan esimerkiksi Omnibus-äänestyksen mahdollisia lopputulemia ja niiden vaikutuksia yritysten kannalta. Nokelainen taas antoi käytännön toimenpiteitä ja vinkkejä siihen, miten yritysten kannattaa hyödyntää raportointia ja valmistautua muuttuvaan sääntelyyn.
Lue alta kolme nostoa puheenvuoroista ja katso tallenne blogin alalaidasta.
1. Kestävyysraportointi auttaa välttämään riskejä ja kehittämään yrityksen liiketoimintaa
Moni CSRD-raportoinnin niin kutsutun toisen aallon yritys pohtii nyt, kannattaako raportointiin panostaa. Sekä Laakkosen että Nokelaisen keskeinen pointti oli, että kestävyysraportointi auttaa yrityksiä kehittämään liiketoimintansa merkittävästi.
“Vaikka yrityksen ei olisi pakko raportoida, riskit voivat vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. Jos yritys ei tiedä, mitä riskejä liiketoimintaan liittyy, sitä kannattaa tutkia. Jos yritys ei tiedä liiketoimintansa mahdollisuuksia, kannattaa johdon tutkia itseään ja pohtia, miten liiketoimintaa voi kehittää”, Laakkonen sanoi.
Laakkonen toi esiin esimerkkejä siitä, miten raportointi voi auttaa yritystä hahmottamaan, miten se voisi toimia energiatehokkaammin. Tällöin yritys voi säästää pitkän pennin kuluissaan. Esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen taas parantaa yrityksen kilpailukykyä.
“Kestävyys mahdollistaa yritykselle oikein hyödynnettynä vaikuttamisen yhteiskuntaan, uudenlaista rahoitusta ja uusien liiketoimintamallien kehittämisen. This is where the magic happens.”
Pasi Nokelainen
Nokelainen korosti, että yrityksen kannattaa pohtia huolella, miksi raportointi on sille relevanttia.
“En halua vähätellä esimerkiksi riskien välttämistä. Kestävyys mahdollistaa yritykselle kuitenkin oikein hyödynnettynä vaikuttamisen omaan toimialaan, yhteiskuntaan, uudenlaista rahoitusta ja uusien liiketoimintamallien kehittämisen. This is where the magic happens”, Nokelainen lisäsi.
Nokelainen totesi myös, että raportointia ei pidä ylikorostaa:
“Raportointi on yrityksen kestävyystyön viimeinen vaihe, jossa kerrotaan yrityksen tekemisistä. Tätä ennen tehtävät toimet, kuten vastuullisuusohjelma, ovat ne, missä nämä raportoitavat asiat saadaan aikaiseksi.”
2. Rahoittajien tiedontarve ei muutu mihinkään
Laakkonen toi esiin, että kestävyysraportoinnin keskeinen funktio on tuottaa vertailukelpoista dataa rahoittajille. Vaikka sääntely muuttuisi, rahoittajien tiedontarve ei muutu mihinkään – heillä on yhä oltava tieto siitä, onko liiketoiminta kestävää vai ei.
“On surullista jos yritykset eivät kerro toiminnastaan ja menettävät näin mahdollisuutensa päästä vihreiden rahastojen tai bondien piiriin.”
Verneri Laakkonen
Jos vaikkapa pääomarahasto on kestävyyttä edistävä rahasto, sillä on raportointivelvoitteita, jotka sen pitää täyttää. Jos rahaston piiriin haluava yritys ei voi tuottaa tätä tietoa, ei se voi myöskään olla osa rahastoa.
“On surullista jos yritykset eivät kerro toiminnastaan ja menettävät näin mahdollisuutensa päästä vihreiden sijoitusrahastojen tai bondien piiriin”, Laakkonen sanoi.
3. Kansalaiset ja yrityspäättäjät arvostavat kestävyyttä
Nokelainen toi puheenvuorossaan esiin dataa Ilmastobarometrista ja Luontobarometrista. Barometrien mukaan 80 prosenttia suomalaisista ajattelee, että yrityksiltä esitettävä toimia päästöjen vähentämiseen. Lisäksi moni ajattelee, että jos yritys heikentää luonnon tilaa toiminnallaan, yrityksen tulisi vastata aiheuttamistaan kustannuksista.
“Ilmastonmuutosta tai luontokatoa ei ole peruttu, vaikka lainsäädäntö muuttuu.”
Pasi Nokelainen
Kearneyn kansainvälisen 500:lle EU:n ulkopuoliselle yrityspäättäjälle tehdyn kyselytutkimuksen perusteella taas talousjohtajista 92 prosenttia sanoo investoivansa enemmän kestävyyteen. Yli puolet kertoo lisäävänsä investointeja kestävyyteen merkittävästi, ja näiden investointien tuotto-odotukset ovat korkeampia kuin perinteisillä sijoituksilla. Kaksi kolmasosaa talousjohtajista sanoo mittaavansa myös toimimattomuuden hintaa.
“Ilmastonmuutosta tai luontokatoa ei ole peruttu, vaikka lainsäädäntö muuttuu. Yrityksen kestävyystyöhön ja -raportointiin panostaminen kannattaa edelleen”, Nokelainen summaa.
Katso kestävyysraportointiin liittyvän webinaarin tallenne
Ota yhteyttä
Kaipaatko apukäsiä esimerkiksi kaksoisolennaisuusanalyysiin, vastuullisuusviestintään tai vastuullisuusohjelman laatimiseen? Olemme apunasi – ota rohkeasti yhteyttä!