Kulttuurinen kestävyys nousee vauhdilla ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rinnalle. Mitä tekemistä kulttuurilla on liiketoiminnan kanssa?
Kulttuurinen kestävyys nousee vauhdilla ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rinnalle. Esimerkiksi kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Taiteen edistämiskeskus ja Taideyliopisto ovat hiljattain nostaneet esiin kulttuurin potentiaalin kestävyysmurroksen ratkaisussa. Mutta mitä tekemistä kulttuurilla on liiketoiminnan kanssa?
Taide- ja kulttuurialan lisäksi kulttuuria voi tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Tällöin kulttuuri ymmärretään merkityksellistämisen prosessina, joka vaikuttaa arvoihimme ja asenteisiimme. Esimerkiksi kulutus on vahvasti kulttuurinen ilmiö – kulttuuri määrittää muun muassa sen, ostammeko mieluummin uutta vai käytettyä.
Pelkät taloudelliset mittarit jättävät siis yrityksen onnistumisen kannalta olennaisia asioita pimentoon. Tämän sai huomata esimerkiksi Stora Enso Suomussalmen raakkuturmassa.
Yksi Stora Enson vastuullisuustavoitteista liittyy luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Suomussalmella tapahtui jotain, mikä oli räikeästi ristiriidassa tavoitteen kanssa. Eikä vain vastuullisuustavoitteen, vaan suomalaisen luontosuhteen, kuten suomalaisten tyrmistynyt reaktio osoitti. Puhumattakaan ristiriidasta lain kanssa, mutta se selviää aikanaan tuomioistuimessa.
Pelkät taloudelliset mittarit jättävät yrityksen onnistumisen kannalta olennaisia asioita pimentoon.
– Raakkutapauksessa ongelma oli, että Stora Ensolla puhe ja käytäntö eivät kohdanneet, vaikka yrityksellä on hyvää ja vahvaa vastuullisuusraportointia, pohtii Jyväskylän yliopiston yritysten ympäristöjohtamisen apulaisprofessori Marileena Mäkelä, jonka kanssa keskustelimme yritysten vastuullisuustyöstä.
– Taustalla ovat sekä ongelmat toimitusketjun hallinnassa että toimintakulttuurissa. Stora Enson pitäisikin miettiä, miten yritys saa vyörytettyä oman vaatimustasonsa alaspäin arvoketjussaan.
Tähän kulttuurinen kestävyys tarjoaa ratkaisuja. Sanontahan kuuluu: “Kulttuuri syö strategian aamupalaksi.”
Kulttuuri paljastaa, mitä pidämme tärkeänä
Kulttuuri ei ole monoliitti – se muuttuu ja sitä muutetaan jatkuvasti, vaikkakin usein hitaasti. Muutoksen ymmärtäminen on välttämätöntä yrityksen menestykselle.
Raakkuturmankin taustalta löytyy yksittäisiä ihmisiä ja yrityksiä suurempia kulttuurisia voimia. Esimerkiksi suomalainen metsäkeskustelu ja päätöksenteko ovat yhä vahvasti kytköksissä taloudellisiin mittareihin. Tämän huomasimme, kun kävimme läpi taustamateriaaleja valtioneuvoston kanslialle teettämäämme selvitystä varten.
Ihmistieteissä puhutaan myös ihmiskeskeisestä maailmankuvasta, joka saa ihmisen kohottamaan itsensä ympäröivän luonnon yläpuolelle. Olemme tottuneet ajattelemaan näin historiallisista ja kulttuurisista syistä, kuten Elolliset-romaanin kirjoittanut Iida Turpeinen avaa Ateneumin Ajan kysymys -podcastissa.
Kulttuuri ei ole monoliitti.
Kestävyysmurros vaatii kuitenkin ihmiskeskeisen maailmankuvan muutosta luontokeskeisempään suuntaan, jossa ihminen tunnistetaan osaksi luontoa ja ympäröivän luonnon itseisarvoa pidetään tärkeänä.
Raakkutapauksesta syntynyt julkinen kohahdus viittaa juurikin tällaisen luontokeskeisen ajattelun läsnäoloon yhteiskunnassa. Kulttuuri kertoo siitä, mitä pidämme tärkeänä ja mahdollisena – nyt tärkeäksi nousivat ympärillämme olevan luonnon huomaaminen ja kunnioittaminen. Vaikka maailmankuvamme olisikin pääasiassa vielä ihmiskeskeinen, reaktio luo toivoa siitä, että asiat muuttuvat.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, emmekä voi vaikuttaa menneisyyteemme. Voimme kuitenkin aina vaikuttaa siihen, mitä teemme seuraavaksi. On aika avata keskustelu siitä, mitä pidämme tärkeänä ja mahdollisena yhteiskunnassa ja yrityksissä. Ja mikä tärkeintä, on pidettävä huoli, että myös kumppanit ovat samalla kartalla alihankkijoita ja toimitusketjuja myöten.
Kulttuurinen kestävyys vauhdittaa vastuullisuutta
Vastuullisuus ja kestävyys eivät ole vain keinoja välttää riskejä ja erottautua muista. Ajattelemme Kaskasissa, että vastuullisuus on strategia, jonka avulla yritys ennakoi muutoksia, vaikuttaa yhteiskuntaan ja luo menestystä. Yritykset eivät siis ole vain muutoksen sivustakatsojia, vaan aktiivisia toimijoita.
Myös Marileena Mäkelä tunnistaa yritysten ja vastuullisen liiketoiminnan muutospotentiaalin.
– Yritysten kannattaisi ottaa nykyistä vahvempaa johtajuutta kestävyysmurroksessa, koska ne pystyvät tekemään valtioita nopeammin päätöksiä ja muuttamaan toimintaansa ketterämmin, Mäkelä summaa.
– Tavoitteet kannattaa asettaa riittävän korkealle. On eri asia suunnitella juoksijana treeniohjelma, jonka tavoite on pystyä juoksemaan kymmenen kilometriä, kuin ohjelma, jolla tähdätään maratoniin.
Entä mikä on kulttuurin rooli? Uskomme Kaskasilla, että kulttuurin ymmärtäminen auttaa yrityksiä näkemään yhä laajemmalle, toimimaan fiksummin ja saavuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa kivuttomammin.
”On eri asia suunnitella juoksijana treeniohjelma, jonka tavoite on pystyä juoksemaan kymmenen kilometriä, kuin ohjelma, jolla tähdätään maratoniin.”
Marileena Mäkelä
Kulttuurisen kestävyyden valjastaminen organisaatioissa tarkoittaa myös sitä, että henkilöstö ja sidosryhmät otetaan tiiviisti mukaan strategian määrittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Työntekijöiden on helpompi omassa työssään sitoutua sellaisiin arvoihin, joihin he ovat itse päässeet vaikuttamaan.
Muutos synnyttää aina myös ristiriitoja. Kulttuurinen kestävyys voi kuitenkin avata mahdollisuuden vuoropuhelulle siitä, miten erilaiset arvot ja asenteet sovitetaan yhteen. Kulttuurin muutoksen huomioiminen on paitsi ennakointia myös investointi tulevaisuuteen.
Tule keskustelemaan kulttuurisesta kestävyydestä liiketoiminnan vauhdittajana
Millaisten konkreettisten toimien avulla yritykset sitten voivat huomioida kulttuurin muutoksen entistä paremmin ja kääntää sen edukseen?
Ymmärtääksemme kulttuurin ja liiketoiminnan yhteispotentiaalia järjestämme kulttuurisen kestävyyden aamukahvit loppusyksystä 2024. Tarkempaa tietoa tapahtumasta seuraa lähiaikoina.
Olisitko kiinnostunut osallistumaan tai puhumaan aamukahveilla? Ota meihin yhteyttä.