Vuosi sitten joukko aivotutkijoita päätti siirtää neurotieteellisen konferenssinsa Twitteriin ja voitti ideallaan toista kertaa jaetun Liikutu tiedosta -palkinnon. Konferenssin järjestäjien Tommi Himbergin ja Annika Hulténin mukaan voitto toi näkyvyyttä aivotutkimukselle ja innosti alan tutkijoita liittymään Twitteriin.
”Kynnys käyttää sosiaalista mediaa tiedeviestinnässä on madaltunut. Ainakin meidän laitokselta moni on rohkaistunut viemään omaa tiedettään Twitteriin”, Hultén kertoo.
Konferenssi kellon ympäri
Hyvän palautteen innostamana Twitter-konferenssi sai maaliskuun alussa jatkoa. 16-tuntisen, täysin virtuaalisen kokouksen aikana kuultiin kuuden neurotieteen tutkijan puheenvuoroja muun muassa sosiaalisista aivoista ja tunteiden vaikutuksesta puheen tuottamiseen.
Järjestelyt hoidettiin puoliksi Suomesta ja puoliksi Bostonista käsin: aamupäivä starttasi suomalaisten voimin ja illalla vetovastuu siirtyi Bostoniin, jossa konferenssi vietiin päätökseen kello kaksi yöllä Suomen aikaa. Twitter-konferenssi kulki läpi jokaisen aikavyöhykkeen ja mahdollisti osallistumisen niin Kiinasta ja Intiasta kuin Etelä-Amerikastakin käsin.
Puheenvuorojen sisällöt olivat järjestäjien mukaan vuoden takaiseen verrattuna tieteellisesti kypsempiä, ja niihin oli myös panostettu enemmän.
”Yhä useampi tutkija on ryhtynyt käyttämään Twitteriä päivittäin, joten ehkä rima oli tänä vuonna korkeammalla myös esityksissä”, Himberg pohtii.
Himberg ja Hultén lupaavat, että Twitter-konferensseja nähdään myös tulevaisuudessa. Tutkijan työ on tosin sen verran arvaamatonta, että järjestäjien kokoonpano voi muuttua.
“Toivon, että joku muu ottaa tästä kopin, jos emme itse pysty konferenssin parissa jatkamaan”, Hultén sanoo.
Twitter-muotoinen kokoustaminen on levinnyt jonkin verran muillekin aloille. Esimerkiksi merilintututkijat, arkeologit ja kasvatustieteilijät ovat valjastaneet Twitterin erilaisten tapahtumien ja kokousten alustaksi.
Toisaalta myös perinteisen konferenssin oheen on mahdollista syntyä rinnakkainen Twitter-konferenssi, sillä hashtageja seuraamalla kokouksiin voi osallistua vaikka kotoa käsin.
”Välillä hashtagit lähtevät elämään kokonaan omaa elämäänsä”, Himberg kertoo.
Arkipäiväistä tieteen edistämistä
Twitter-konferenssin järjestäminen on ilmaista, joten vuosi sitten jaetuille 3000 euron voittorahoille ei heti kättelyssä löytynyt käyttöä. Vuoden mittaan voittopotti on huvennut tutkimuksen tekemiseen ja arkipäiväiseen tieteen edistämiseen.
Hulténin tavoitteena on ollut yhdistää neurotiede pedagogiikkaan. Tällä hetkellä hän tutkii kielenoppimista, mutta haluaisi käyttää neurotiedettä laajemminkin sen ymmärtämisessä, miten eri ihmiset oppivat.
Himberg jatkaa työskentelyä pitkäaikaisen tavoitteensa, eli monitieteisen maailman parissa. Tällä hetkellä hän pyrkii edistämään tieteen ja taiteen välistä yhteistyötä.
Hän toivoo, että joskus olisi mahdollista toteuttaa aidosti tiedettä ja taidetta yhdistäviä tutkimusprojekteja. Silloin tutkijat osaisivat puhua taiteilijoiden ja taiteilijat tieteilijöiden kanssa.
”Tämä vaatii sen, että omasta tutkimuksesta oppisi puhumaan entistä ymmärrettävämmin.”
Kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas Media