Aikuisilla on paljon sanottavaa tutkimuksesta ja tutkijoista, mutta keskustelusta jää uupumaan tärkeä näkökulma: tulevaisuuden ääni. Jalkauduimme tiedepäiväkoti Oivallukseen ja kysyimme neuvokkailta viisivuotiailta, keitä tutkijat ovat ja mitä he oikein tekevät – ja keitä lapset ehdottaisivat vaihtoehdoiksi Eskolle.
Kuumana käyvä Vaihtoehto Eskolle -kampanja hurraa tieteelle ja nostaa esiin Suomen lukuisia huippututkijoita. Kampanja perustuu viimeisimpään Tiedebarometriin, jonka kyselyssä alle puolet suomalaisista osasi nimetä elossa olevan tutkijan, Esko Valtaojan.
Tiedebarometriin vastasi joukko aikuisia, mutta meitä jäi kiinnostamaan, mitä sanottavaa nuoremmilla tieteen ystävillä on. Kysyimme tiedepäiväkoti Oivalluksessa seitsemältä viisivuotiaalta, Kasperilta, Simonilta, Emilialta, Taavidilta, Meialta, Ronjalta ja Annilta, keitä he nimeäisivät vaihtoehdoiksi Eskolle. Heille oli selvää, ettei Suomen ainoa tieteilijä voi olla Esko Valtaoja: on monia tutkijoita, jotka perehtyvät esimerkiksi kiviin, lehtiin ja numeroihin.
Aloitetaan isosta kuvasta! Montako tutkijaa Suomessa on?
“Sata”, ehdottaa Taavid.
“Ei voi olla miljoonaa”, arvioi Simon.
Hajaääninä ehdotetaan myös “viittä”, “kuutta” ja “seitsemää”. Haastateltavat ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että tutkijoita on Suomessa vähän, ei paljon.
Minkä näköinen on tutkija?
“Mä oon nähnyt sellaisen elokuvassa, se oli pieni robotti”, kertoo Kasper.
“Sillä voi olla viikset”, lisää Taavid.
Tiedättekö tutkijoita nimeltä?
“Ei tiietä”, kaikuu ensin kuorossa. Ankaran pohtimisen jälkeen kuitenkin selviää, että kaikki päiväkotibarometriin vastanneet tietävät ainakin jonkun tieteilijän.
“Mä oon nähnyt lääkärin”, kommentoi moni.
“Mä oon nähnyt hammaslääkärin”, täsmentää Meia.
“Mä oon nähnyt kaikki lääkärit”, ilmoittaa yksi haastateltavista.
Mitä tutkija työpäivinään tekee?
“Tekee niitä töitä, mitä haluaa tehdä”, avaa Anni.
“Menee laboratorioon”, ehdottaa Ronja.
“Menee puhumaan jonnekin”, arvioi Kasper.
Haastateltavat pohtivat, että esimerkiksi numeroita voi tutkia. “Ja puuta.”
Pyysimme päiväkotilaisia piirtämään tutkijan työssään. Emilian piirtämä tutkija tutkii ötökkää (luuranko kärryssään), Simonin ja Taavidin numeroita, Meian kakkua, Kasperin kaivoa, Ronjan numeroita ja Annin leipiä.
Mitä pitää tehdä, että pääsee tutkijaksi? Pitääkö tutkijan käydä ensin koulua?
“Mun sisko menee kouluun”, sanoo Taavid.
“Pitää harjoitella”, paaluttaa Anni.
Kauanko asiaa täytyy opetella, että voi olla sen tutkija?
“Kakku”, vastaa haastattelijan uteluihin kenties kyllästynyt haastateltava.
Haastatellut ovat tiedepäiväkoti Oivalluksen lapsia. Lapset ovat itse tutkineet jo muun muassa kuuta, käpyjä ja kiviä, unohtamatta lehtiä ja lauttaa. Eläinten varoitusvärityskin on lapsille tuttu juttu. “Se on olemassa siksi, ettei niitä syödä”, kertoo Emilia.
Haastateltujen keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että mukavin tutkimuselementti on lumi. Siitäkin huolimatta, että lapset tietävät tutkimusten osoittaneen, että lumessa on hiekkaa ja matoja.
Vaihtoehto Eskolle on Kaskas Median toteuttama voittoa tavoittelematon kampanja, jossa nostetaan esiin Suomen kymmeniä tuhansia lahjakkaita tutkijoita. Kampanjan rahoittavat seitsemän suomalaista säätiötä, ja mukana ovat kaikki suomalaiset yliopistot.
Kokoamme keskustelua Vaihtoehto Eskolle -sivulla Facebookissa: www.facebook.com/vaihtoehtoeskolle/
Voit myös jakaa ajatuksesi Twitterissä: #vaihtoehtoeskolle
Kampanjasivu löytyy osoitteesta: www.vaihtoehtoeskolle.fi