Tiede kiinnostaa suomalaisia. Yli 80 prosenttia Tiedebarometrin vastaajista oli sitä mieltä, että on oikein, että tutkijat osallistuvat julkiseen keskusteluun ja antavat suosituksia päätöksenteon pohjaksi. Poimimme kyselyn kiinnostavimmat faktat.
Tiedebarometrin vastaajista 76 prosenttia uskoi tieteen ja tekniikan kehityksen muuttavan ihmisten arkielämää paremmaksi seuraavien 10–20 vuoden aikana. Vastaajista 13 prosenttia uskoo asioiden tilan käyvän taas huonommaksi.
Tiedebarometri on Tieteen tiedotus ry:n kolmen vuoden välein teettämä kysely, joka kartoittaa suomalaisten suhdetta tieteeseen.
Itseäni tieto piristi ja loi toivoa aamuun lohduttomien Ukraina- ja luontokato-uutisten keskellä.
Mitkä muut faktat saivat ilahtumaan?
- Pandemia oli karmea kokemus, mutta tieteen ja vastaajien suhdetta se vahvisti.
Kaksi kolmasosaa arvioi luottamuksen tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen epidemian myötä. Korona-uutisten vakinaamat, Mika Salminen ja Hanna Nohynek, löytyivätkin luotetuimmat tutkijat -listauksesta uusina niminä sijoilta 3. ja 4. (Heitä edelsivät Mika Aaltola sijalla 1. ja Esko Valtaoja kakkosena). - Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että on oikein, että tutkijat osallistuvat julkiseen keskusteluun ja antavat suosituksia päätöksenteon pohjaksi.
- Tieteen itse itseään korjaava luonne ymmärretään Suomessa hyvin. Yli 80 prosenttia oli samaa mieltä, että ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen, eikä asiantuntijoiden erimielisyys kerro tieteen epäluotettavuudesta.
Toki oli myös kehityskulkuja, jotka huolestuttavat, kuten se, että:
- Ihmisten usko tieteen mahdollisuuksiin erilaisten globaalien ongelmien ratkaisijana oli hiukan hiipunut edellisestä kyselystä.
- Aikaisempaa huomattavasti useampi vastaaja oli sitä mieltä, että tieteen ja tekniikan kehitys muuttaa ihmisen elämää ja elämäntapaa liian nopeasti.
- Lähes puolet vastaajista yhtyi väittämään, että Suomessa tehdään paljon hyödytöntä tutkimusta.
Ensi keväänä on eduskuntavaalit ja hallitusohjelmaan kirjataan taas tärkeitä lauseita tutkimuksen, koulutuksen ja TKI-investointien rahoituksesta. Barometristä löytyy muutamia erittäin kiinnostavia faktoja vaalikeskusteluja vauhdittamaan.
- Tutkimusrahoituksen tilaa huonona tai melko huonona piti 52 prosenttia suomalaisista.
- Lähes joka toinen vastaaja oli sitä mieltä, että tieteestä ja tuotekehityksestä ei pidä leikata, vaikka muita menoja karsittaisiin lähivuosina.
- Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tulisi nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Moni suomalainen tuntuu ymmärtävän, että investointi tutkimukseen ja koulutukseen tuottaa itsensä ennemmin tai myöhemmin korkojen kera takaisin. Sijoitus yliopistoon on sijoitus hyvän kierteeseen, sloganilla kampanjoi hiljattain hallitusohjelmatavoitteensa julkistanut yliopistojen rehtorineuvosto Unifi.