Infografiikan, datavisualisointien ja muun visuaalisen viestinnän tilaaminen ei ole aina helppoa. Millaisia asioita tarjouspyynnössä pitäisi huomioida? Mitä asioita kannattaa visualisoida ja mitä kertoa tekstillä? Mikä muoto toimii parhaiten? Kokosimme parhaat neuvot niille, joita tiedon visualisointi vetää puoleensa.
Milloin tiedon visualisointia kannattaa käyttää?
Visuaalisuus kulkee käsi kädessä muiden viestintäkeinojen kanssa. Teksti on hyvä työkalu, kun haluat analysoida tietoa tai sukeltaa syvälle abstrakteihin ilmiöihin. Kuvallinen esitys taas on paikallaan silloin, kun tavoitteena on tehdä jokin monimutkainen asia helposti ymmärrettäväksi, paljastaa muuten piiloon jääviä asioita tai välittää mielikuvia ja vedota tunteisiin.
Tiedon visualisointia harkitaan usein silloin, kun numerotietoa halutaan esittää helposti ymmärrettävässä muodossa. Kun data muutetaan kuvaksi, siitä voi hahmottaa trendejä ja poikkeuksia, joita on lähes mahdotonta huomata tekstistä tai taulukosta. Myös monimutkaisia rakenteita ja tapahtumaketjuja voi olla helpompi esittää kuvana kuin tekstimuodossa.
Tiedon visualisointiin liittyvät termit, kuten infografiikka, visualisointi, diagrammi ja tietografiikka, eivät ole vakiintuneita. Eri ihmiset voivat tarkoittaa niillä eri asioita – välillä infografiikaksi kutsutaan jopa julisteen kaltaisia tekstin ja monen kuvan ja kuvituksen kokonaisuuksia.
Tiedon visualisoinnissa voidaan erottaa kaksi pääluokkaa kuvan tehtävän mukaan, vaikka tämäkään jako ei ole täysin mustavalkoinen. Selittäväksi infografiikaksi kutsutaan kuvaa, jonka tehtävänä on selittää ja välittää valittu viesti.
Esimerkki selittävästä infografiikasta. Toinen esimerkki selittävästä infografiikasta voisi olla biologian kirjan grafiikka, joka selittää miten yhteyttäminen toimii: kuvalla on selkeä ja rajattu tavoite.
Tutkittava infografiikka taas mahdollistaa laajan aineiston tutkimisen ja siitä aivan uusien piirteiden löytämisen. Erityisen laaja esimerkki tästä on Helsingin Sanomien vuosittain visualisoima valtion budjetti. Yhdestä kuvasta voi löytää monta eri tarinaa. Myös tutkijat tekevät työssään visualisointeja samasta syystä: analysoidakseen aineistoa ja löytääkseen siitä muuten piiloon jääviä seikkoja.
HS:n budjettipuu on joka vuosi hieno havainnollistus, koko valtion budjetti yhdelle aukeamalle tiiivistettynä. | Valtiolla on kaksi menoerää yli muiden – HS:n budjettipuu näyttää, mihin veroeurosi tänä vuonna menevät https://t.co/b2ipFvV5sZ pic.twitter.com/sLhPNsbUGF
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) February 4, 2020
Monilla kuvilla on sekä selittävän että tutkittavan infografiikan piirteitä. Kuvasta saa silmäilemällä nopeasti yleiskäsityksen, mutta sitä voi myös tutkia syvällisesti.
Visualisoinnilla on viesti ja tavoite
Onnistuneella viestinnällä on aina selkeä tavoite. Kun suunnittelet grafiikkaa, mieti mikä on sen viestinnällinen tehtävä: välittää konkreettista tietoa vai herättää mielikuvia tai tunteita. Tiedon visualisoinnilla pyritään totuudenmukaiseen ja mahdollisimman selkeään esitykseen. Esteettiset valinnat ovat aina näille tavoitteille alisteisia. Jos tavoitteena on ennemminkin kiinnostuksen herättäminen tai päräyttävä wow-elämys, kuvitus tai valokuvasarja voivat olla tiedon visualisointia parempia vaihtoehtoja.
Tiedon visualisointi on parhaimmillaan silloin, kun tavoitteena on tehdä laajasta tietomassasta helposti käytettävää, silmäiltävää ja ymmärrettävää. Se antaa oivalluksia, vastaa kysymyksiin tai mahdollistaa vertailuja. Joskus visualisointiprojektin lähtökohtana on hyvinkin laaja aineisto, josta etsitään kiinnostavia piirteitä. Silloin on hyvä varata tarpeeksi aikaa luonnosteluun ja idean kirkastamiseen.
Kohderyhmä ratkaisee visualisoinnin muodon
Tämä neuvo pätee kaikkeen viestintään: mieti kenelle visualisointi on tarkoitettu. Minkälainen kuvan katsoja on? Ihmisten kyky lukea tilastokuvioita vaihtelee: Esimerkiksi tutkijat ovat tottuneita tihrustamaan tiedeartikkeleiden mutkikkaitakin kuvia. Suuri yleisö kaipaa selkeämpää muotoa, valmiimpaa tulkintaa ja lukuohjeita.
Selkeä tavoite ja kohderyhmän ymmärtäminen auttavat valitsemaan visualisoinnin tyypin. Halutaanko kuvassa mahdollistaa arvojen tarkka vertailu (kuten pylväiden pituudet pylväskuviossa) vai antaa yleisempi käsitys esimerkiksi maantieteellisestä jakaumasta (kuten alueiden väritys kartalla)? Hyväksi havaituilla ja vakiintuneilla esitystavoilla – kuten tilastografiikasta tutuilla pylväs- ja viivakuvioilla – pääsee jo pitkälle. Ne ovat lukijalle ennestään tuttuja ja helppoja tulkita.
Koska kuvia silmäillään ja niistä tehdään tulkinta nopeasti, kuvan pitää antaa asiasta mahdollisimman totuudenmukainen käsitys. Kuvan tekijän ja myös tilaajan on pidettävä mielessään sekä lukijan tietotaso että oma vastuunsa kuvan suunnitelijana. Tiedot pitää tarkistaa, ne eivät saa vääristyä esitettäessä ja kuvan muotoiluratkaisut pitää pystyä perustelemaan.
Käyttötarkoitus on suunnittelijalle ratkaiseva tieto
Suunnittelijan kannalta on ratkaisevaa, tuleeko kuva julkaisuun, diaesitykseen, verkkosivuille, somekäyttöön tai vaikkapa roll-uppiin. Pitääkö kuvan elementtejä voida käyttää irrallisina? Minkälaisessa ympäristössä kuvan pitää toimia: katsellaanko sitä kaukaa vai läheltä? Voiko lukija pysähtyä tarkastelemaan kuvaa pitkäksi aikaa vai halutaanko sen erottuvan uutisvilinästä?
Näihin kysymyksiin kannattaa miettiä vastaus jo projektin alussa, koska kuvan formaatti eli esimerkiksi toteutustapa, koko, muoto ja värit määritellään työn alussa. Jos niitä pitää vaihtaa, siitä koituu turhaa työtä. Samasta aiheesta voidaan myöhemmin versioida eri formaatteihin parhaiten soveltuvia kuvia.
Vinkkilista tiedon visualisoinnin suunnitteluun:
1. Tiivistä ideasi sanoiksi
Viestin sanoittaminen ja esimerkiksi otsikon muotoilu kirkastaa ajatusta ja auttaa suunnittelua. Mihin kysymyksiin kuvalla halutaan vastata? Uutismainen otsikko, jossa annetaan näkökulma kuvan katsomiseen, toimii parhaiten.
2. Yksinkertaisuus on valttia
“Samalla rahalla enemmän” -ajatusmalli ei toimi lainkaan visuaalisessa viestinnässä. On parempi jättää epäolennaisia yksityiskohtia pois tai pilkkoa kokonaisuus useammaksi erilliseksi kuvaksi kuin tehdä yksi monimutkainen kuva.
3. Luonnostele ja testaa
Luonnosteluun kannattaa varata aikaa! Nopeasti tehdystä luonnoksesta voidaan havaita, että kuvan esitystapaan tai sisältöön tarvitaankin muutoksia. Testaa. Mitä tärkeämpi projekti ja erityisempi kohderyhmä, sitä tärkeämpää testaus on.
4. Luo standardeja
Kun tarpeet ovat toistuvia, ennakoiva suunnittelu on aina hyödyllistä. Valmiit infografiikkapohjat ja -ohjeistot auttavat valitsemaan sopivat, visuaalisen ilmeen mukaiset esitystavat. Hyvin tehdyn toistaminen kannattaa. Silloin ei tarvitse joka kerta aloittaa alusta.
5. Ota ammattilainen mukaan ajoissa
Mitä aikaisemmin visuaalisen viestinnän ammattilainen otetaan mukaan projektiin, sen parempi. Sisällöstä voi löytyä uusia, yllättäviä kulmia, kun sitä analysoidaan, sille etsitään sopivia vertailukohteita ja sitä luonnostellaan kuvaksi ajoissa. Alusta asti tiivis yhteistyö sisällön asiantuntijan ja toteuttajan välillä johtaa kirkkaimpiin lopputuloksiin.
6. Opettele ja innostu
Tiedon visualisointia on kaikkialla. Verkossa oleva yhteisö Makeover Monday haastaa kokeilemaan annetun datan visualisointia ja auttaa kehittymään yhteisön palautteen avulla. Kaskasin Mari Kiviniemen perustamassa Facebook-ryhmässä Tiedon visualisointi ruoditaan tuoreimpia tiedon visualisoinnin tapauksia. Kirjoista suosittelemme suomenkielistä alan perusteosta Tieto näkyväksi sekä Alberto Cairon kattavaa teosta The Truthful Art.
Mari Kiviniemi on Kaskasin johtava viestintäasiantuntija ja tiedon visualisointiin rakastunut maallikko. Ulla Eronen on Kaskasin graafinen suunnittelija, joka on erikoistunut tiedon visualisointiin ja infografiikkaan.