Kaksoisolennaisuusanalyysi uudistaa yritystä ja tuo kilpailuetua onnistuessaan. Mitä analyysissä kannattaa huomioida?
Olipa kerran keskisuuren suomalaisen yrityksen talousjohtaja. Hän haaveili päivästä, jona hyvä suoriutuminen kestävyysasioissa ohjaisi selvästi organisaatioiden kaupallista menestystä.
Eräänä yönä alkuvuodesta 2024 hieman Humphrey Bogartin näköinen hyvä haltija ilmestyi johtajan uneen ja kuiskutteli hänen korvaansa:
”Maybe not today, maybe not tomorrow, but someday and for the rest of your life!” lupaili haltija pehmeällä äänellä.
Seuraavana aamuna talousjohtaja avasi tavallisen tapaansa Tekniikka & Talouden. Lehden pääkirjoitus julisti: “Byrokraattinen hullunmylly uhkaa lähes 2000 suomalaista yritystä vuonna 2025”. Siinä päätoimittaja Harri Junttila kirjoitti kestävyysraportointidirektiivistä eli CSRD:stä.
“Pian saattaa siis olla käsillä se päivä, jolloin kestävyydestä huolehtiminen näkyy kunnolla viivan alla”, talousjohtaja ajatteli ja jatkoi kiinnostuneena lukemista.
“Sääntelyn huomioiminen on yksi helpoimmista yrityksen kilpailukykyä ylläpitävistä tekijöistä. Siksi olisi tärkeää, että kestävyysraportointidirektiivin kanssa ei kävisi, kuten yleensä käy: lähdetään liian myöhään liikkeelle ja aikarajan lähestyessä tehdään paniikissa huonoja ratkaisuja”, päätoimittaja Junttila kirjoitti.
Talousjohtaja innostui ja alkoi heti googlettaa lisätietoja asiasta. Lounaaseen mennessä hän oli kuitenkin melko epätoivoinen.
Jotta edes saisi tietää, mitä täytyy raportoida, pitäisi tehdä kaksoisolennaisuusanalyysi. Googlen avulla talousjohtajalle selvisi, että analyysissä on arvioitava, millaisia vaikutuksia yrityksen omalla toiminnalla sekä arvoketjulla on ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lisäksi tulisi arvioida, millaisia riskejä ja mahdollisuuksia erilaiset kestävyysseikat aiheuttavat yhtiön taloudelle.
Lähes 50-sivuiset ohjeet analyysin tekemiseen löytyvät verkosta. Ohjeissa tuli kuitenkin jatkuvasti vastaan uusia termejä, jotka talousjohtaja joutui googlettamaan. Mahdollisesti olennaisia raportoitavia datapisteitä on yhteensä reilusti yli tuhat.
”Miten tästä voi ikinä selvitä?” tuskaili talousjohtaja.
Älä jää jumiin
Edellä kuvattu tarina on fiktiivinen, mutta tositarinoiden inspiroima.
CSR-direktiivillä on monta hyvää puolta. Se tekee vastuullisuustiedosta entistä vertailtavampaa ja laadukkaampaa. Kun direktiivi asettaa raportoitavia indikaattoreita olennaisiksi määritellyille teemoille, yritykset eivät enää voi vapaasti valita vain niitä indikaattoreita, jotka saattavat oman toiminnan parhaaseen valoon.
Esimerkiksi jos yritys tunnistaa olennaisuusanalyysissään vaikuttavansa merkittävästi ilmastonmuutokseen, sanelee sitä käsittelevä raportointistandardi laajan joukon erilaisia tiedonantovaatimuksia.
Ilmastonmuutokseen liittyen raportointivaatimukset kattavat esimerkiksi sen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä toimintaperiaatteita, toimia ja resursseja. Lisäksi vaatimuksissa kerrotaan mittareita ja tavoitteita esimerkiksi päästöihin ja energiankulutukseen liittyen.
Olennaisuusanalyysi voi innostaa työntekijöitä ja herättää keskustelua
Direktiivi ja ohjeet kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin laatimiseen jättävät kuitenkin yhä tulkinnanvaraa. Ja jos työn aloittaa kovin myöhään, voi se todellakin tuntua Harri Junttilan sanoin byrokraattiselta hullunmyllyltä.
Meidän eli Kaskasin asiakasprojektin kautta kertyneiden kokemusten mukaan näin ei todellakaan tarvitse olla. Parhaimmillaan kyse on yrityksen toimintaa uudistavasta ja jopa innostavasta kokemuksesta.
Esimerkiksi ABO Windille tekemässämme kaksoisolennaisuusanalyysissä itse prosessi oli yhtä tärkeä kuin lopputulos. Keskustelut kasvattivat sisäistä vastuullisuusosaamista ja tiedon vaihtoa organisaatiossa. Abolaisille syntyi vahva yhteinen omistajuus vastuullisuuden kehittämiseen.
Huomioi ainakin nämä kaksoisolennaisuusanalyysin suunnittelussa
Olemme kaksoisolennaisuusprojekteissa törmänneet monenlaisiin kipukohtiin. Tässä tiivis listaus asioista, jotka ainakin kannattaa miettiä huolella onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi:
1. Keiden kaikkien pitää osallistua työhön yhtiön sisällä?
Jotta kaksoisolennaisuusanalyysissä saadaan huomioitua laaja-alaisesti yrityksen mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, kannattaa sen toteutukseen osallistaa avainhenkilöitä eri puolilta yhtiötä.
Hyvin valmistelluilla sisäisillä työpajoilla saadaan koottua yhtiön näkemys mahdollisista olennaisista kestävyysseikoista sekä arvioitua niiden olennaisuutta kattavasti mutta myös tehokkaasti.
2. Miten sidosryhmät otetaan mielekkäästi mukaan?
Raportointistandardit velvoittavat yhtiöitä kuulemaan sidosryhmiä osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Jo työn alussa kannattaakin kartoittaa, keitä ovat yhtiön merkittävät sidosryhmät niin yhtiön kestävyysvaikutusten kuin raportoitavan tiedon käytön näkökulmasta.
Jotta sidosryhmien näkemykset saadaan huomioitua työn oikeissa vaiheissa, sidosryhmien osallistaminen kannattaa suunnitella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Tapoja sidosryhmien kuulemiseen on monenlaisia. Erilaisilla laadullisilla ja määrällisillä menetelmillä sidosryhmiltä voidaan kerätä näkemyksiä niin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen kuin niiden olennaisuuden arviointiin.
Vinkkejä sidosryhmien osallistamiseen löydät esimerkiksi aiheeseen liittyvästä blogitekstistämme.
3. Mitä varten työ ylipäänsä tehdään?
Ehkä tärkein asia on muistaa se, miksi kestävyysraportointia tehdään. Raportin merkitys helposti ylikorostuu, kun deadline painaa päälle ja hiki nousee otsalle Excelin rivien hyppiessä jo silmille.
Kyllä, raportointi on tärkeää. Ja kyllä, siihen kannattaa varata riittävät resurssit. Silti raportoinnissa on loppujen lopuksi kyse vain siitä, onko tehty sovitut asiat, sekä siitä, millaisessa tahdissa edetään kohti sovittuja tavoitteita.
Tämän vuoksi suosittelemme, että hyvin tehdyn kaksoisolennaisuusanalyysin jälkeen organisaatio päivittää vastuullisuusohjelmansa tavoitteineen. Jos vastuullisuusohjelmaa ei vielä ole, se kannattaa tehdä.
Kun tavoitteet ja vastuut ovat kirkkaina mielessä, raportointikin tuntuu mielekkäämmältä ja palvelee fiktiivisen talousjohtajamme toivetta siitä, että hyvä suoriutuminen näkyy myös viivan alla esimerkiksi halvempana rahana tai kasvana kysyntänä aiempaa kestävämmille tuotteille.
Lopuksi: CSR-raportointivaatimusten ja kaksoisolennaisuusanalyysin haltuunotto on monille yhtiöille iso urakka. Älä siis jää yksin näiden tai muiden pohdituttavien kysymysten kanssa vaan ota yhteyttä meihin ja katsotaan asiaa yhdessä.
Pasi Nokelainen on Kaskasin vastuullisuuspalveluiden liiketoimintajohtaja.