Avoin tieto on uusi musta. Sen odotetaan poikivan innovaatioita, vauhdittavan tutkimusta ja parantavan poliittista päätöksentekoa. 15.–16.9. Wanhassa Satamassa järjestetyillä Avoin Suomi 2014 -messuilla pureuduttiin siihen, millaisia mahdollisuuksia avoimuus tarjoaa muun muassa kunnille, kansalaisjärjestöille, opetusalalle ja liiketoiminnalle.
Mitä avoin data sitten on? Tieto määritellään avoimeksi, mikäli se on vapaasti saatavilla, muokattavissa ja jaettavissa. Nyt Suomesta kaavaillaan avointa tietoa hyödyntävän liiketoiminnan ja yhteisöllisten palveluiden airutta.
Monet yhdistävät avoimen datan yleishyödyllisiin joukkoistamispalveluihin. Born Localin Nearhood-palvelu auttaa naapurustoja verkostoitumaan ja parantamaan yhdessä kaupungin viihtyvyyttä. Datalouhintaa hyödyntämällä palvelu kartoittaa, minkälaisia kiinnostuksen kohteita naapurustosta löytyy ja vikailmoituksen avulla asukkaiden on esimerkiksi mahdollista ilmoittaa rikkinäisestä katulampusta kaupungille. Yrityksen toimitusjohtaja Lari Lohikosken mukaan ihmiset haluavat osallistua ympäristönsä parantamiseen, mutta heidän on koettava, että heitä todella kuunnellaan.
Joukkoistavat palvelut eivät pelkästään toimi virtuaalimaailmassa: Keskustakirjastohankkeessa demokratia ja osallisuus on otettu osaksi Helsingin kaupungin strategiaa alusta asti. Suunnittelija Pirjo Lipasti kertoi, että kaupunkilaisten ehdotukset ovat olleet avoimesti luettavissa, ja niistä on rakennettu virtuaalinen unelmien puu, johon neljän vuoden aikana kertyi 2 300 ideaa. Yleisö pääsi myös äänestämään arkkitehtuurikilpailussa ja vaikuttamaan projektin budjetointiin. Tavoitteena on luoda tila, jonka kansalaiset ovat jo suunnitteluvaiheessa ottaneet omakseen.
Yhteistyötä ja vertaisarviointia tieteeseen
Koulutusjärjestelmä on yksi monista avoimen datan keruusta hyötyvistä toimijoista. Digitaalisista oppimisympäristöistä on mahdollista esimerkiksi havaita Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Vitelin mukaan, miten asioita opitaan ja mikä aiheuttaa oppimisvaikeuksia. Näiden tietojen pohjalta opetusta voitaisiin kehittää oppilaita palvelevaan suuntaan.
Tutkimustekniikkaa kehittävän CSC-yrityksen toimitusjohtaja Kimmo Kosken mielestä avoimuus hyödyttäisi myös tieteentekijöitä. Yhteistyön ja vertaisarvioinnin avulla tutkijat voivat haastaa toisensa.
”Eri tieteenalojen on osattava toimia yhdessä. Innovaatioita syntyy silloin, kun eri ajatusmaailmat kohtaavat”, hän totesi.
Vaikka avoin tieto on nyt kova sana, Avoin tiede ja tutkimus -hanketta vetävä Riitta Maijala kuitenkin huomautti, että itse data ei ole kaikki. Tulisi myös harkita tutkimusmenetelmien avaamista yleisölle kommentoitavaksi.
”Onnistuessaan se nopeuttaisi tutkimusta ja säästäisi aikaa sekä rahaa. Yleisön panoksen avulla samoja menetelmiä pystyttäisiin ottamaan uusiokäyttöön nopeammin”, hän sanoi.
Poikkitieteellisyyttä ja avointa dataa hyödyntävät uudet innovaatiokilpailut voisivat olla myös tapa vauhdittaa yliopistojen kehitystyötä. Tutkija Jukka Huhtamäki Tampereen teknilliseltä yliopistolta ehdotti, että yliopistot voisivat antaa opintopisteitä Hackathoneihin tai Apps4Finland:in kaltaisiin kilpailuihin osallistumisesta.
800 tietojärjestelmää julki
Toteutuessaan avoimuus hyödyttää niitä, jotka harvemmin saavat yleisessä keskustelussa äänensä kuuluviin. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskuksen Merja-Maria Oinas kertoi matalan kynnyksen Otakantaa.fi-verkkopalvelusta, jossa nuoret voivat ideoida ja tehdä aloitteita ympäristöään koskevista asioista suoraan päättäjille, ja nähdä, kuinka niitä käsitellään.
”Nuorille on kerrottava, milloin ja miten he voivat vaikuttaa ja mitä palveluita käyttäen”, Oinas sanoi.
Tulevaisuudessa avoin data vaikuttaa siihen, miten politiikkaa tehdään. JulkiICTlab-alustan avulla poliitikoille on tarjottu päätöksentekoa tukevia karttapalveluita sekä mallinnustyökalua, jonka avulla on muun muassa ennustettu pneumokokkirokotteen vaikutuksia. Tärkeää on, että myös kansalaiset pääsevät käsiksi palveluihin.
”Aitoa avoimuutta on se, että kiinnostuneella kansalaisella on mahdollisuus käyttää samoja työkaluja kuin asiaa valmisteleva virkamies”, alustan kehittänyt Navinova-yrityksen toimitusjohtaja Antti Rainio toteaa.
”Kun tekniikka pidetään helppokäyttöisenä, se tulee vahvistamaan demokratiaa ja auttamaan poliitikkoja tekemään päätöksiä faktoihin eikä tunteisiin perustuen”, hän sanoi.
Tapahtumassa tehtiin liuta avoimen tiedon julkistuksia. Kaiken kaikkiaan Helsingin kaupunki on tietojärjestelmäluettelossaan listannut 800 kaupunkia pyörittävää tietojärjestelmää. Luettelosta löytyvät muun muassa ZIMS-eläinrekisteri, joka sisältää jokaisen Korkeasaaren eläimen sukupuun ja painon, Piltti-rekisteri, jossa on tiedot pilaantuneista maa-alueista sekä työterveyshuollon potilastietorekisteri Acute.
Julkistusten yhteydessä kerrottiin myös, että valtion budjetti julkistaan tästä eteenpäin koneluettavassa muodossa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ilmoitti tarjoavansa avoneuvodataa avoimena ja VTT markkinoi seminaarissa uutta Kirjasuosittelija-palvelua, joka antaa henkilökohtaisia suosituksia teoksista käyttäjän lainatietojen perusteella.
Avoimuus vs. yksityisyys
Mutta kuinka pitää data avoimena ja samaan aikaan taata ihmisten tietoturva ja yksityisyys?
Open Knowledge Finlandin puheenjohtaja Antti Poikolan mielestä tietojärjestelmien tulisi muuttua organisaatio- ja yrityskeskeisistä ihmiskeskeisiksi: ”Henkilökohtaisen datan tulisi olla ihmisten itsensä, ei Googlen hallittavissa.”
Google Finlandin maajohtaja Petri Kokon mukaan avain yksityisyyden varjeluun löytyy valistuksesta. Jokaisen käyttäjän pitäisi tietää, minkälaista tietoa hänestä säilötään.
Liikenneministeriön verkkopalveluiden johtaja Kirsi Miettinen oli huolestunut siitä, että nuoret ovat valmiita uhraamaan henkilökohtaista dataansa päästäkseen käyttämään hauskoja palveluita. Olisi tärkeää pohtia, kuinka ihmiset voisivat välttää henkilökohtaisten tietojensa hyväksikäytön. Tietoturvavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan meiltä puuttuu tällä hetkellä tyystin yhteiskunnallinen johtajuus datakehityksessä.
TIEKEn kehityspäällikkö Jyrki Kasvi heitti pallon poliitikoille: ”Jonkun päättäjän on ryhdyttävä käsittelemään informaatioyhteiskuntaa, ja tehtävä siitä poliittisen uransa keskiö.”
Tuumasta toimeen
Seminaarin puhujia yhdisti näkemys siitä, että avoimuuden avulla uusien palveluiden laatu nousee, päällekkäinen tiedonkeruu vähenee ja ihmisille annetaan paremmat mahdollisuudet valita itselleen sopivin vaihtoehto. Kehityksen kannalta tärkeää on tietojen kansainvälinen standardisointi, käytäntöjen testaus ja pilotointi, avunanto avointa dataa hyödyntäville startupeille sekä kansalaisten tietoturvavalistus.
Meidän on myös muutettava ajattelutapaamme datan suhteen: tiedon tulisi oletusarvoisesti olla aina avointa, ellei se erikseen ole merkitty suljetuksi. Minna-Kaarina Forssén Aalto-yliopistosta painotti, ettei tiedon jakaminen sinänsä synnytä vapaata toimintaa, vaan sen aikaansaamiseksi vaaditaan myös selkeitä ja läpinäkyviä työprosesseja sekä reilua vuorovaikutusta.
Monen puhujan ydinsanoma oli, että työkaluja avoimen datan hyödyntämiseen on jo olemassa, ja nyt ne pitää vain ottaa käyttöön. Mikäli seminaari saa jatkoa, voimme toivottavasti ensi vuonna nähdä innovatiivisia case-esimerkkejä siitä, kuinka valtion virastojen datasta on rakennettu kansalaisia hyödyttäviä palveluita.