Onko yritys tunnistanut tärkeimmät vaikutuksensa? Missä kohtaa yrityksen arvoketjua ne sijaitsevat? Nyt avaamme, miten tiedon visualisointi voi olla avuksi. Tämä on blogisarjan toinen osa.
Onko yritys tunnistanut tärkeimmät vaikutuksensa?
Miten yritys vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön? Entä ulkomaailma yritykseen?
CSR-direktiivi vaatii yrityksiä tunnistamaan toimintansa ja siihen liittyvien ulkoisten tekijöiden merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kahden ulottuvuuden näkökulmasta: yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön ja ulkoapäin yritykseen kohdistuvat taloudelliset vaikutukset. Organisaatiot selvittävät vaikutukset kaksoisolennaisuusanalyysillä (eng. double materiality assessment eli DMA), jonka tulokset ohjaavat raportoitavien aiheiden valintaa.
Visuaalisesti analyysin tulokset voi esittää monin eri tavoin. Visuaalisia valintoja riittää kuvatyypin valinnasta värien käyttöön ja rajojen piirtämiseen.
Tarkkuustaso
Yksinkertaisimmillaan analyysin esitystapa voi olla neljän solun taulukko eli nelikenttä. Silloin kuhunkin soluun sijoitetaan analyysissä käsitellyt aiheet kahden ulottuvuuden mukaan (x- ja y-akseli) ja olennaisuuden tason mukaan (matala ja korkea).
Alla on esimerkkinä kuva Telian raportista. Näin esitettynä vaikutuksista erottuvat olennaisimmat eli ne, joissa olennaisuus on arvioitu korkeaksi molemmilla tai vain toisella olennaisuuden ulottuvuudella. Tätä on korostettu solujen taustavärillä. Tummanvioleteissa soluissa olevat aiheet ovat Telialle olennaisia. Silmäiltävyyttä tehostaa värilliset ESG-teemoihin aiheita jakavat symbolit, jotka selitetään auki kuvan vieressä.
Tarkkuustasoa taulukkomuotoisessa kuvassa voidaan kasvattaa lisäämällä olennaisuudelle välitasoja lisäämällä sarakkeita ja rivejä. Näin voidaan erottaa esimerkiksi kohtalaisen tärkeät erittäin tärkeistä.
Sitäkin tarkemman vertailtavuuden mahdollistaa pistekuvio (tunnetaan myös hajontakuviona), jossa standardeja kuvaavat pisteet sijoitetaan xy-koordinaatistolle analyysissa annettujen pisteytysten mukaan. Portaattomalla kuviolla paljastuu pienemmätkin erot olennaisuuden tasossa aiheiden välillä. Esimerkiksi alla olevassa Arlan esimerkissä ilmastonmuutos (E1) on selvästi kaikista aiheista tärkein, koska se on jo hyvin lähellä molempien akselien yläpäätä oikeassa ylänurkassa. Toisaalta eläinten hyvinvointi (AW) on vaikutusten olennaisuudelta sitäkin hitusen korkeammalla eli tärkeämpi sillä ulottuvuudella.
Olennaisuuden raja
Pistekuvioon useimmiten piirretään olennaisuuden luokittelu näkyvinä rajoina, joko aiemman taulukon tyyliin (ruudukko taustalla), tai piirtämällä vain pisteet jakavan rajaviivan (vino suora tai kaareva viiva). Viivan tyyppiin vaikuttaa oma analyysiprosessi.
Silloin kun prosessissa on määritelty kummallekin akselille tietty olennaisuuden raja pistearvona, ne kannattaa silloin piirtää selvinä suorina pysty- ja vaakaviivoina tai ruudukkona kuvaan.
Orgaanisen kaareva rajaviiva taas kuvastaa olennaisuuteen liittyvää tiettyä subjektiivisuutta. Lopullinen päätös olennaisiksi valittavista aiheista syntyy usein yhdessä päättäen. Siihen kun ei ole standardista kumpuavaa valmista matemaattista kaavaa.
Kaaren suunnalla on väliä. Sen olisi hyvä heijastaa kaksoisolennaisuuden periaatetta, eli olennaisiksi pitäisi laskea myös vain yhdellä ulottuudella olennaiset aiheet. Rajan pitäisi siis kaartua niin kuin se olisi osa ympyrää, jonka keskipiste on kuvion alavasemmassa kulmassa.
Tarkemmin vaikutuksista
Jos tietoa halutaan sisällyttää vielä enemmän, taulukko on paras ratkaisu. Sitä käytetäänkin yleensä, kun kerrotaan vaikutuksista IRO-tasolla, eli kuvataan negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Vaikka taulukoita ei pidetä erityisen visuaalisina ratkaisuina, on niissäkin muotoiluseikoilla paljon merkitystä. Taulukoista voidaan tehdä hyvin luettavia säätäen tekstityylit, värit ja taulukon asettelut kuntoon. Hyvä taulukko on miellyttävä lukea ja nopea hahmottaa.
Erityisenä malliesimerkkinä haluan nostaa mahdollisuuden käyttää yksinkertaisia graafisia symboleita korvaamaan usein toistuvia tekstejä. Alla olevassa PostNL:n esimerkissä oikealla puolella on hyviä esimerkkejä, miten silmäyksellä erottuu mihin arvoketjun kohtaan tai ajankohtaan vaikutukset liittyvät. Sama tieto tekstinä olisi raskaan näköistä ja paljon hitaampaa silmäillä.
Missä kohtaa yrityksen arvoketjua vaikutukset sijaitsevat?
Visualisointi voi auttaa konkretisoimaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, sekä ymmärtämään, miten ne kytkeytyvät yhtiön toimintaan.
Tietokuvitus
Jos halutaan viestiä niin, että laajatkin kohderyhmät ymmärtävät, mihin yrityksen toiminta konkreettisesti kytkeytyy ympäristössä ja yhteiskunnassa, tietokuvitus tukee tätä oivallisesti. Alla on esimerkki Ørstediltä, joka on tanskalainen uusiutuvaa energiaa tuottava yhtiö.
Kuvitus jakautuu kolmeen rinnakkaiseen osaan, jotka esittävät arvoketjun eri vaiheita. Numeroidut ympyrät merkkaavat vaikutuksia eri sijainneissa. Esimerkiksi mustat ympyrät tarkoittavat negatiivisia vaikutuksia.
Kuvitus antaa energiayhtiöiden toimintaa vähemmänkin tunteville hyvän yleiskäsityksen aiheesta. Vaikutuksia tosiaan syntyy muuallakin, kuin pelkästään tuulivoimapuistojen välittömässä yhteydessä.
Tällaisen kuvan voi tehdä myös rajatummin, esimerkiksi vain päästöistä tai biodiversiteettivaikutuksista.
Kevyempi toteutus
Vastaavan idean voi toteuttaa kevyemminkin, kun yhdistää piktogrammit maiseman sijaan abstraktiin nuolikuvioon. Alla on esimerkki Huhtamäen toteutuksesta.
Jotta kuva on helpompi ymmärtää, se on jaettu kahteen erilliseen kuvaan. Ensimmäinen esittää arvoketjua ilman vaikutuksia. Eri väriset paksut nuolet kuvaavat eri arvoketjuja.
Jälkimmäiseen kuvaan arvoketju on yksinkertaistettu neljäksi vaiheeksi kuvan yläosaan, ja sen alle tuotu värilliset palkit kuvaamaan eri vaiheisiin kytkeytyviä vaikutuksia. Tässä sinisen eri sävyt taas merkkaavat ESG-teemoja. Tästä on nopea hahmottaa, liittyykö vaikutukset esimerkiksi ketjun alkupäähän vai koko ketjuun.
Samankaltainen kuva löytyy myös Heleniltä. Se on vielä yksinkertaisempi: arvoketju on kiteytetty vain tekstillä. Värien käyttö eroaa hieman Huhtamäen kuvasta.
Tässä värin tummuus kertoo kuinka merkittävä vastuullisuusteema on missäkin kohtaa ketjua. Tummansininen kuvastaa erittäin merkittävää, ja ne nousevatkin vahvan värikontrastin takia valkoisesta taustasta visuaalisesti voimakkaimmin.
Sopivan kuvallisen esitystavan valintaa auttaa, kun on ajoissa tunnistettu, mille kohderyhmälle kuvat on suunnattu. Onko heillä vahva vai heikko tietopohja yrityksen toiminnasta ja alasta? Hakevatko he parempaa ymmärrystä ja isoa kuvaa, vai kiinnostaako heitä selvittää vain mahdollisimman nopeasti vaikutusten sijainnit jo tutussa arvoketjussa?
Seuraa Data näkyväksi -blogisarjaa!
Tämä on kolmiosainen blogisarja, joka kertoo mitä hyötyä tiedon visualisoinnista on vastuullisuusraporteissa. Blogeista löydät vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- OSA 1: Miten tiedon visualisointi liittyy kestävyysraportointiin?
Onko kestävyysraportin oltava ulkoasultaan kuivakka kuin tilinpäätös?
Vai onko siitä mahdollista tehdä ymmärrettävää ja kiinnostavaa? - OSA 2: Miten esittää yrityksen vaikutukset visuaalisesti? (Tämä blogi)
Millaisia kestävyysvaikutuksia yrityksellä on?
Missä kohtaa yrityksen arvoketjua vaikutukset sijaitsevat? - OSA 3: Miten visualisoida tavoitteita ja tilannetta? (Tulossa)
Onko yritys oikealla raiteella tarvittavassa muutoksessa?
Millä keinoin tavoitteisiin on tarkoitus päästä?
Ulla Eronen on Kaskasin visuaalisen viestinnän asiantuntija. Häntä kiinnostavat erityisesti tiedon visualisointi sekä luontokadon visuaalinen viestintä.