Posteri on juliste, johon tutkija kiteyttää ydinasiat tutkimuksestaan. Uuden tutkimuksen mukaan posterit saavat kuitenkin vain vähän huomiota. Listasimme keinoja, joilla tutkija voi vaikuttaa ja verkostoitua posterin avulla.
Posteri on vaativa viestinnän laji. Lukijan pitäisi pystyä hahmottamaan siitä alle minuutissa, mistä tutkimuksessa on kyse. Tieteellisissä konferensseissa postereita voi olla vierekkäin esillä hallikaupalla. Tiiviys, yksinkertaisuus, loogisuus ja visuaalisuus ovat valttia.
Nekään eivät aina pelasta posteria. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta huhtikuussa 2019 väitelleen Nicholas Rowen väitös “Kerro, kerro kuvastin, kuka näki posterin?” Monimenetelmäinen tutkimus konferenssien posteriesitysten hyödyllisyydestä ja esittäjien kokemuksista on rajua luettavaa.
Rowen väitöstutkimus osoittaa, että posteriesityksistä julkaistaan konferenssi- tai muissa julkaisuissa tavallisesti vain otsikko ja tiivistelmä. Harvemmasta kuin joka sadannesta posterista julkaistaan muuta sisältöä. Konferenssia varten tehty työ saavuttaa vain rajallisen osan konferenssiväestä, ja posteri päätyy vain harvoin konferenssin ulkopuolisten yleisöjen saataville, edes tiedeyhteisön sisällä.
Työ ja tutkimukseen kulunut raha valuvat hukkaan – Rowen laskelmien mukaan tästä ”menetetystä tutkimuksesta” aiheutuvat kustannukset ovat noin 7,6 miljardia euroa joka vuosi.
Käytä posteriasi vuoropuhelun välineenä
Posteri ja posterisessiot, joissa esitellään posterissa kuvattua tutkimusta, ovat vakiintuneet osaksi tieteellisten konferenssien ohjelmaa. Kenties jokin muu tapa jakaa tutkimustuloksia visuaalisessa, napakassa paketissa syrjäyttää ne tulevaisuudessa. Niin kauan kuin posterit kuitenkin porskuttavat, niistä kannattaa ottaa kaikki irti.
Miten? Tässä muutamia ajatuksia:
Konferenssissa: Tee posteristasi A4-versio. Jaa sitä konferenssissa ja muissa tiedemaailman kohtaamisissa ihmisille, joiden kanssa päädyt juttelemaan. Sama A4-versio kannattaa olla jaossa myös posteriseinäkkeen vieressä. Posterissa on yhteystietosi, joten se toimii kuin käyntikortti, mutta vielä paljon paremmin, koska se sisältää myös uusimmat tieteelliset ajatuksesi.
Digitaalisessa maailmassa: Jaa posterisi osuvalla saatteella sosiaalisen median kanavilla, kuten Twitterissä, Facebookissa, LinkedInissä tai Instagramissa. Voit jakaa koko posterin tai vain sen kiinnostavimman kuvan. Tägää eli merkitse saatteeseen ihmiset, organisaatiot tai tutkimushankkeet, joiden toivot huomaavan tutkimuksesi, ja käytä aihetunnisteita eli hashtageja. Saatat käynnistää keskustelun! Jos bloggaat, jaa posteri blogissasi.
Jaa posteri tieteentekijöiden omissa yhteisö- ja julkaisupalveluissa, kuten ResearchGatessa tai Academiassa. Luonnontieteiden ja lääketieteen postereille on avoin verkkokirjasto ePosters. Linkitä posteri myös ansioluetteloosi tai portfolioosi.
Vuoropuhelussa päättäjien kanssa: Jos posterisi sisältää päätöksentekijöitä ja viranomaisia kiinnostavia tuloksia ja näkökulmia, toimita siitä heille A4-versio saatteen kera. Posteri voi palvella päättäjää samaan tapaan kuin tiivis policy brief eli politiikkasuosituspaperi.
Mediaviestinnässä: Tarjoa posteriasi toimittajalle tausta-aineistoksi, jos pääset median haastateltavaksi tai ehdotat juttuideaa.
Työpaikalla: Ripusta posteri työtilasi seinälle. Tai löytyisikö postereille paikka esimerkiksi yliopiston käytävältä tai aulasta, kertomassa opiskelijoille, kollegoille ja satunnaisille vieraille teillä parhaillaan tehtävästä tutkimuksesta?
Posteriin pätee siis sama viisaus kuin muihinkin viestintätuotteisiin: pelkästään timanttinen tuote ei riitä. Pitää myös miettiä kohderyhmät ja parhaat kanavat sekä keinot niiden tavoittamiseen. Kun jakelu on kunnossa, voi tapahtua hienoja asioita.