Tiedon visualisoinnin suosio kasvaa. Parhaimmillaan infografiikka voi auttaa tuomaan esiin vaikeasti selitettäviä, abstrakteja asioita tai paljastaa piilotettuja rakenteita. Pahimmillaan se on tehokas työkalu ihmisten harhaanjohtamiseen ja väärien tulkintojen synnyttämiseen.
Informaatiomuotoilua pidetään ratkaisuna yhä kasvavan tietomäärän esittämiseksi. Tiedon visualisointi tuo nähtäväksi muuten näkymättömiin jäävän, abstraktin tiedon tai monimutkaisen rakenteen. Lopputuloksena siitä on tulkittavissa asioita, jotka muuten jäisivät pimentoon. Dataan perustuvia infografiikoita pidetään neutraaleina ja luotettavina esitystapoina, ja niiden pohjalta tehdään tulkintoja ja päätöksiä.
Infografiikka ei ole niin arvoneutraalia kuin luulisi. Kun kuvan tilaaja tai tekijä valitsee aihetta ja aineistoja sekä muotoilee niitä kuviksi, hän tekee monia pieniä päätöksiä, jotka ohjaavat tulkintaa – joko tarkoituksella tai tahattomasti.
Alberto Cairo halusi purkaa kuviin liittyviä myyttejä Espanjan Pamplonassa järjestetyssä, tiedon visualisointiin keskittyvässä konferenssissa. Cairo on opiskellut journalistiikkaa ja opettaa nykyään informaatiomuotoilua sekä kirjoittaa aiheesta.
Cairon mukaan kuva ei ole aina yksiselitteinen tai intuitiivisesti tulkittava. Tekstin lukutaidon lisäksi on olemassa kuvanlukutaito. Kuvillakin on oma kielioppinsa ja sanastonsa. Lukijan tiedot ja taidot, kulttuuri ja arvopohja vaikuttavat aina tulkintaan. Se, että on korkeasti koulutettu, ei vielä takaa taitavaa kuvien tulkintaa, vaan voi jopa kärjistää tulkintoja.
Esimerkki 1: Pinta-ala ei kuvaa äänestäjien määrää
Dataan perustuvaan kuvaan luotetaan, mutta sillä voidaan johtaa myös harhaan. Esimerkkinä väärin tulkitusta kuvasta Cairo käytti karttaa, johon Trump tykästyi niin, että jakoi sitä toimittajille ja ripusti Valkoisen talon seinälle.
Yhdysvaltoja esittävä koropleetti- eli aluejakokartta näyttää Yhdysvaltojen piirikunnat värjättyinä presidentinvaaliehdokkaan saaman äänimäärän mukaan. Karttaa katsoessa ensimmäinen vaikutelma on, että suurin osa kartan pinta-alasta on punaista Trumpin voiton merkiksi. Tätä vaikutelmaa suuresta kansansuosiosta Trump varmasti halusi luoda, kun hän jakoi kuvaa vielä puoli vuotta vaalien jälkeen saatesanoin ”The red is obviously us”.
Spotted: A map to be hung somewhere in the West Wing pic.twitter.com/TpPPDyNFtE
— Trey Yingst (@TreyYingst) 11. toukokuuta 2017
Tiedämme kuitenkin, että itse asiassa Trump sai vain 56,9 prosenttia valitsijaäänistä. Miksi kartta näyttää niin harhaanjohtavalta? Cairon mukaan tulkintaa vääristää se, että kartta esittää pinta-aloja, jotka eivät ole suhteessa asukkaiden lukumäärään. Harvaan asuttu, mutta pinta-alaltaan suuri piirikunta saa kuvassa liian suuren merkityksen.
Lisäksi kuva jättää piiloon kansan äänet. Yhdysvaltojen epäsuoran vaalitavan takia eniten ääniä saanut ehdokas ei välttämättä voita vaaleja. Tosiasiassa niukka enemmistö äänestäjistä äänesti Hillary Clintonia. Piiloon jäävät myös nukkumaan jääneet, jotka olivat suurin enemmistö kaikista äänioikeutetuista.
Todenmukaisemmin kansan äänien jakautumisen voisikin esittää yksinkertaisella pylväskuviolla, kuten alla. Alimmaisena ovat vertailun vuoksi myös valitsijaäänet summapylvään muodossa, jolloin kartassa ollut pinta-alan vääristävä vaikutus jää pois.
Donald Trump toki voitti vaalit, ja kartta näyttää aivan oikein, että Trump voitti useimmissa osavaltioissa. Merkittävää onkin, millä kehystyksellä kuvaa haluttiin jakaa ja ymmärsivätkö kuvan katsojat, mistä se oikeasti kertoi.
Esimerkki 2: Liian lavea mitta-asteikko piilottaa isonkin muutoksen
Kuva voi olla dataansa nähden aivan totuudenmukainen, mutta tulkintaa voidaan vääristellä esimerkiksi mitta-asteikkoa muuttamalla. Alla on esimerkkinä suomennettu versio netissä kiertäneestä kuvasta, joka kertoo ilmaston lämpenemisestä.
Kuvasta saa käsityksen, ettei maapallon ilmasto ole juurikaan lämmennyt 1880-luvulta alkaen. Tämä johtuu siitä, että tekijä on rajannut pysty- eli y-akselin asteikon kattamaan välin -10–110 °F. Tämä maapallon keskilämpötilan kannalta aivan perusteeton rajaus litistää käyrän ja piilottaa lämpötilan olennaisen muutoksen ja sen kiihtymisen – nämä näennäisen pienet muutokset ovat merkittäviä.
Alemmassa, Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasan tietoihin perustuvassa viivakuviossa muutos ja sen kiihtyminen näkyvät selkeästi ja sopivampaan vertailuun asetettuna.
Kaikki minkä näet, vaikuttaa tulkintaan
Visuaalisessa esitysmuodossa kaikki näkyvä vaikuttaa tulkintaan. Asioiden väliset suhteet tulkitaan visuaalisten muuttujien, kuten värien, sijainnin ja koon pohjalta. Lopullinen käsitys muodostuu lukijan mielessä.
Tekijän täytyy tutustua aiheeseen, olla kriittinen aineistoa kohtaan ja asettaa aineisto oikeaan asiayhteyteen eli kontekstiin, jotta hän löytää sisällölle parhaan muodon. On hyvä myös määritellä, kenelle viestitään – tehdäänkö suurelle yleisölle selkeän viestin sisältäviä kuvia vai asiantuntijoille tutkittaviksi tarkoitettuja, laajempia visualisointeja. Joskus infografiikan sijaan toimii paremmin kuvitus tai teksti.
Tekstiä ei todellakaan kannata unohtaa ja päällekkäisyys ei aina ole pahasta! Kuvan lisäksi on aina hyvä olla sen pääviestiä ja tulkintaa tukeva otsikko. Jos kuva ei ole tutuntyyppinen tai helppolukuinen, se tarvitsee tarkemmat lukuohjeet.
Tiedon visualisointi on loistava tapa esittää monimutkaista tietoa. Kuten Alberto Cairo asian muotoilee: ”Hyvin tehty visualisointi voi auttaa meitä huomaamaan toistuvia kaavoja ja kehityssuuntia, jotka muuten jäisivät huomaamatta.”
Kuva: Ali Zifan & Inqvisitor
