Mikko Kivenne siirtyi johtavaksi asiantuntijaksi ja Elisa Seppänen palasi Kaskasiin Suomen Washingtonin-suurlähetystöstä. Vahvistunut tiimi auttaa asiakkaita tuomaan asiantuntemuksensa osaksi päätöksentekoa.
Olette tuttuja naamoja Kaskasin asiakkaille. Mitä osaamista tuotte vaikuttajaviestintään?
Mikko: “Työskentelen neuvonantajana ja sparraajana asiakkaille, jotka haluavat äänensä kuuluviin poliittisessa päätöksenteossa. Autan tuomaan heidän asiantuntemuksensa mukaan valmisteluun ajoissa. Se on näkynyt esimerkiksi hallitusohjelmassa ja muussa valmistelussa. Samalla vahvistan asiakkaideni omaa vaikuttamisosaamista valmentavalla otteella. Kaskasissa vietetyt neljä vuotta ja aiempi kokemus eduskunnassa työskentelystä auttavat tässä.”
Elisa: “Washingtonissa työskentely näytti, kuinka tärkeää kirkkaat ja oikein ajoitetut viestit ovat, sillä ne voivat muuttaa koko maailman suuntaa. Strategisen viestinnän asiantuntijana autan asiakkaita asemoitumaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tavoittamaan päätöksentekijät. Onnekseni tässä työssä nopea reagointi ja loputon uteliaisuus on enemmän vahvuus kuin heikkous.”
Kaskas on kestävän kehityksen toimisto. Miksi teette vaikuttajaviestintää?
Mikko: “Kestävyysmurros ei etene ilman sääntely-ympäristöä, joka mahdollistaa sen. Esimerkiksi suurin kunnia Euroopan päästövähennyksistä kuuluu päästökaupalle, joka syntyi ympäristötaloustieteestä. Autamme asiakkaita tuomaan asiantuntemuksensa päättäjien käyttöön jo silloin, kun ongelmia määritellään ja keinot valitaan.
Elisa: “Esimerkiksi kiertotalouden mukaisia ratkaisuja sääntely lähinnä jarruttaa. Jotta suunta muuttuu, päättäjien tulee olla entistä tietoisempia kiertotalouden tarpeista ja hyödyistä. Me Kaskasissa haluamme auttaa myös pienempiä toimijoita saamaan äänensä kuuluviin päätöksenteossa.”
Mikä teitä inspiroi tällä hetkellä työssänne?
Mikko: “Ihmiset. Minua inspiroi eniten se hetki, kun asiakkaan ajattelu kirkastuu. Oma roolini on mahdollistaa sitä: jäsentää, kysyä, sparrata ja haastaa niin, että monimutkaisesta asiasta löytyy sen olennainen ydin. Työn tuloksena ei synny vain powerpoint, vaan uutta ajattelua ja ideoita, jotka ovat päätyneet hallitusohjelmakirjauksiksi, avanneet uusia yhteyksiä päättäjiin, herättäneet julkista keskustelua ja vahvistaneet organisaation omaa kykyä tehdä vaikuttamistyötä jatkossa.”
Elisa: “Suomalainen yhteiskunta on nyt hurjien haasteiden äärellä. Turvallisuustilanne muuttuu, talous sakkaa ja kestävyyskriisi etenee. Meidän asiakkailla on paljon sellaista tietoa, jota tarvitaan näiden haasteiden ratkaisuun. On hienoa, että voi omalla työllään varmistaa, että tieto päätyy oikeisiin käsiin.”
Minkä vinkin antaisitte organisaatiolle, jotka pohtivat nyt vaikuttamista?
Mikko: “Kannattaa lähteä liikkeelle mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Moni organisaatio herää vaikuttajaviestintään vasta siinä vaiheessa, kun asia on jo näkyvästi pöydällä. Silloin liikkumatila on usein pienempi. Aloittamiseen ei tarvita täydellistä suunnitelmaa, riittää, että kirkastaa omat tavoitteet ja vaikuttamiselle tärkeät kohderyhmät ja keskustelut.”
Elisa: “Vaikuttajaviestintä ei ole salatiedettä. Jos organisaatiolla on tutkittua tietoa, käytännön kokemusta tai ratkaisuja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, sillä on usein myös annettavaa päätöksentekoon. Usein tarvitaan vain apua siihen, miten asiantuntemus jäsennetään ja missä vaiheessa sitä tarvitaan.”
Maailma muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla juuri nyt. Miten seuraatte maailmanmenoa juuri nyt?
Mikko: “Seuraan tarkasti politiikan uutisia ja ajankohtaista keskustelua, mutta ne eivät yksin riitä. Siksi luen paljon, seuraan eri toimijoiden avauksia ja pyrin ennen kaikkea vaihtamaan ajatuksia niiden ihmisten kanssa, jotka ovat valmistelussa mukana. Vaikuttajaviestinnän perussääntö on, että kun jokin teema nousee näkyvästi uutisiin, valmistelu on usein jo pitkällä ja vaikuttamisen liikkumatila pienempi. Siksi kiinnostavinta on se, mikä ei vielä näy uutisissa.”
Elisa: “Kuuntelen ja luen analyyseja maailman kehityksestä myös Suomen ulkopuolelta ja monesta eri näkökulmasta. Republikaaniajatushautomoiden raporteista saa hyvin erilaisen kuvan maailmasta kuin Euroopan laatulehdistä. Kun ymmärtää, miten eri toimijat näkevät aikamme ja sen haasteet, voi myös tarjota ratkaisuja heidän kielellään.”
Mikä asia tuottaa teille iloa?
Mikko: “Työssä viettää päivänsä erilaisten maailmanselitysten, faktojen ja asiatekstien parissa, jolloin asioita tarkastelee helposti kapeasti. Siksi tekee hyvää altistaa itsensä välillä kaunokirjalliselle teokselle, joka ei selitä vaan pikemminkin vieraannuttaa, siirtää sivuun totutut tulkinnat ja pakottaa katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Samalla se auttaa näkemään oman ajan vähän vähemmän poikkeuksellisena: moni asia, jota pidämme uutena ja ainutlaatuisena, onkin lopulta tuttu inhimillinen kysymys uudessa muodossa.”
Elisa: “Ruoanlaitto ja eri kulttuureihin tutustuminen ruoan kautta. Maailmasta avautuu ihan uudella tavalla kun selvittää, mistä mikäkin ruokakulttuuri on saanut vaikutteita. Suomen paikka idän ja lännen välissä on hyvin tiivistettävissä korvapuusteihin ja kiisseliin. Ruoka myös yhdistää ihmisiä – kaikkien pitää kuitenkin syödä.”
Kuva: Vilja Pursiainen
Ota yhteyttä
Kaipaatko apua vaikuttajaviestintään? Osaamisemme on käytössäsi, joten ota rohkeasti yhteyttä!