Kestävämpi kulutuskulttuuri luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta sen rakentaminen edellyttää yrityksiltä rohkeutta, innovaatioita ja uudenlaista yhteistyötä.
Kaskasin historian ensimmäiset jouluglögit vetivät tuvan täyteen. Jaamme nyt illan keskustelusta viisi oivallusta, jotka jäivät meille erityisesti mieleen.
Illan juonsi toimittaja-vaikuttaja Julia Thurén, ja hänen kanssaan keskustelivat Fiskars Groupin vastuullisuusjohtaja Kati Ihamäki, Emmyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tero Heinonen. Kuulimme myös tervehdyksen Suomeen juuri rantautuneen kunnostettua eloktroniikkaa myyvän refurbedin markkinointipäälliköltä Sarah Weyersilta.
1. Kulutuskulttuuri ei tipahda taivaasta
Julia Thurén muisteli aloituspuheenvuorossaan yliopistoaikojaan nostamalla esiin ajatuksen, että kulttuuri on konstruktio. Kulttuuri ei ole tipahtanut taivaasta, vaan voimme vaikuttaa siihen itse.
Kaskasin toimitusjohtaja Maria Ruuska taas summasi kulttuurin merkitystä kestävyysmurroksen kannalta näin: “Ekologiset reunaehdot määrittävät, mikä on mahdollista maapallolla, mutta kulttuuri määrittää sitä, mitä pidämme mahdollisena.”
Konkreettisesti kulutuskulttuuri ilmentyy esimerkiksi lahjakulttuurissa. Timo Huhtamäki pohti, että lapsille hankituilla lahjoilla on merkitystä sen suhteen, millaiseen kulutuskulttuuriin lapsi tottuu. Myös sillä on väliä, miten puhumme tavaran antamisesta.
2. Kestävässä kulutuskulttuurissa ei ole varsinaisesti mitään uutta
Panelistit toivat esiin, että tulevaisuuden kestävän kulutuskulttuurin mallia voi itse asiassa katsoa menneisyydestä.
Timo Huhtamäki kertoi, kuinka otettuaan tori.fi:n vetovastuun hän kertoi isoäidilleen, että tekee töitä kiertotalouden parissa. Kun hän tarkensi isoäidilleen, mitä tällä tarkoittaa, isoäiti vastasi: “Hei Timppa, tässä ei ole mitään uutta”.
Ihamäki taas muisteli, kuinka löysi mökiltä suvussaan kulkeneita astioita, joiden pohjassa luki tuotteen valmistusvuosi. Tuotteiden arvostaminen ja niistä huolehtiminen onkin kestävän kulutuskulttuurin ydintä.
3. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta ja läpinäkyvyyttä
Panelistien mukaan yrityksiltä tarvitaan läpinäkyvyyttä sekä rohkeutta paitsi tavoitteenasetantaan myös oman keskeneräisyytensä tunnustamiseen.
Kati Ihamäki avasi Fiskars Groupin kunnianhimoista vastuullisuustavoitetta, että vuonna 2030 suurin osa yhtiön liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista. Kiertotaloustavoite on myös osa yhtiön johdon palkitsemista.
Tero Heinonen taas nosti organisaatioiden viestinnällisestä rohkeudesta hyvänä esimerkkinä esiin vastuuttomuusraportit, jollaisen esimerkiksi Ylva on julkaissut. Toisenlaisia onnistujia voisivat olla organisaatiot, jotka pitävät vanhoja tavoitteitaan esillä kertoen, että näihin ei välttämättä päästy.
Läpinäkyvyyden suhteen Heinonen ja Ihamäki vastuuttavat erityisesti viestintä- ja markkinointitoimistoja.
“Olen täti punakynä siinä mielessä, että pyyhin kaikkialta aina sanan vastuullisuus pois. Vastuullisuus voi nimittäin sanana tarkoittaa ihan mitä tahansa tai ei mitään”, kertoi Ihamäki.
Heinonen taas pohti: “Haluaisin nähdä toimiston, jonka lupaus on, että sormiemme läpi ei mene viherpesua.”
4. Sääntely voi synnyttää kilpailuetua
Paneelikeskustelussa käännettiin katse myös yritysvastuuseen liittyvään EU-sääntelyyn, kuten vastuullisuusväittämien sääntelyyn.
Tero Heinonen kertoi, kuinka hän ryhmineen oli tutkinut yritysten vastuullisuusväittämiä verkossa. Tutkimuksen tulos oli, että ainakin puolet aineiston vastuullisuusväittämistä oli perusteettomia. Sääntely hävittää tällaiset ylimalkaiset väitteet markkinoinnista, jolloin kaistaa avautuu aidoille vastuullisuusteoille.
Heinonen nosti esiin myös, että sääntely voi olla suomalaisille yrityksille kilpailuetu, jos yritykset osaavat ottaa siitä kaiken irti.
5. Kestävän kulutuskulttuurin luominen vaatii yhteistyötä ja innovaatioita
Timo Huhtamäki toi esiin ongelman, että taloutemme rakenteet on suunniteltu lineaaritalouden näkökulmasta, jolloin kiertotalouteen pohjautuva malli töksähtää hieman joka kohdassa. Tämä näkyy esimerkiksi toimitusketjuissa niin, että yrityskumppanit eivät oikein tiedä, kuinka toimia kiertotaloustuotteiden kanssa.
Huhtamäen mukaan kiertotaloutta kohti siirtyminen synnyttääkin tarpeen esimerkiksi uudenlaisille tilitoimistoille ja konsulteille, jotka hallitsevat kiertotalouden kokonaiskuvan ja osaavat tuoda eri toimijoita yhteen.
Myös uusia innovaatioita tarvitaan kestävän kulutuskulttuurin luomiseen. Huhtamäki mainitsi esimerkiksi datatalouden, jonka kehitys Emmylla pyritään ottamaan vakavasti.
Ihamäki taas nosti esiin, miten Fiskars Groupin tulevissa tuotteissa rikki menneitä osia voidaan vaihtaa ehjiin modulaarisuuden ansiosta. Paistinpannuihin on myös tulossa teflonpinnan tilalle materiaali, jonka voi pinnoittaa uudelleen. Fiskars Groupissa yhteistyöulottuvuus näkyykin esimerkiksi tarpeena uudenlaisille kumppaneille, jotka pystyvät tähän uudelleenpinnoitukseen.
Keskustelu kestävästä kulutuskulttuurista jatkuu
Lämmin kiitos kaikille glögeille osallistuneelle, jokaisesta kysytystä kysymyksestä, vaihdetusta ajatuksesta ja käydystä keskustelusta!
Jos haluat jatkaa keskustelua aiheesta kanssamme tai aloittaa kokonaan uuden keskustelun, ota rohkeasti yhteyttä. Ota myös LinkedInimme ja uutiskirjeemme seurantaan, jotta pysyt kartalla tulevista tapahtumistamme ja näkemyksistämme.
Olemme kestävään kehitykseen erikoistunut konsulttitoimisto. Tieto, osallisuus ja luovuus ovat osaamisemme ytimessä. Tutustu aiempiin töihimme.
Blogitekstin kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas