Kaskas toteutti vuosien 2023 ja 2024 aikana Suomen kestävän kehityksen toimikunnan strategiasta seurannan, jossa tarkasteltiin, miten kestävä kehitys edistyy yhteiskunnan eri alueilla ruokajärjestelmästä terveyteen ja hyvinvointiin.
Onko Suomi kestävän kehityksen mallimaa? Valtioneuvoston kanslia halusi selvittää, miten kestävä kehitys on edennyt Suomessa ja kuinka Suomi edistää Agenda2030:n toteutumista kansainvälisesti.
Suomi on sitoutunut Agenda2030:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen, ja edistymistä seurataan seitsemällä muutosalueella, jotka on kirjattu kestävän kehityksen toimikunnan laatimaan strategiaan. Seurantatyöhön osallistuivat kestävän kehityksen seurantaryhmä, kestävän kehityksen toimikunta, valtioneuvoston kestävyysverkosto, kestävyyspaneeli sekä Nuorten Agenda2030.
Toteutimme seurannan haastattelemalla asiantuntijoita ja tutkijoita. Lisäksi teimme katsauksen aihepiirin ajankohtaiseen tutkimukseen sekä selvitimme mitä kestävän kehityksen indikaattoreiden ja mittareiden takana on. Lopputuloksena seurannasta syntyi seitsemän artikkelia.
Lue täältä tarkemmin, miten seuranta toteutettiin.
Työn tulokset: Missä Suomi menee kestävässä kehityksessä?
Kaikki seuranta-artikkelit ja niiden tiivistelmät ovat luettavissa kestävän kehityksen toimikunnan sivuilta. Lue alta tiivistys jokaisen muutosalueen kiinnostavimmista huomioista.
Hyvinvointia edistävän talouden, työn ja kulutuksen kestävä kehitys
Hyvinvointia edistävän talouden, työn ja kulutuksen osalta kävi vähemmän yllättäen ilmi, että kiertotalous on monella tapaa vastaus kestävyyden haasteisiin. Se on itsestään selvä tapa edistää kestävää kehitystä talouden, työn ja kulutuksen saralla.
Suomessa on keskitytty materiaalien kierrätykseen, mutta varsinaisesta kiertotaloudesta olemme vielä hyvin kaukana. Suomen materiaalinen jalanjälki on Euroopan suurimpia. Isoimpia haasteita kiertotalousasteen nostamiselle ovat rakennus- ja teollisuussektoreiden neitseellisten raaka-aineiden voimakas käyttö sekä yhdyskuntajätteen kierrätyksen alhainen määrä.
Puuttuvat kannustimet, asenneongelmat ja heikko sääntely vaikeuttavat kiertotalouden kokonaisvaltaista edistymistä Suomessa. Jotta suomalainen kulutus ja tuotanto nojaisi jatkossa vahvemmin kiertotalouteen, tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä, kuten korjaus- ja huoltotyön kannustamista sekä rakennustuotteiden uudelleenkäytön edistämistä.
Kestävä kehitys metsien, vesien ja maan käytössä
Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistavan metsien, vesien ja maan käytön osalta kestävä kehityksen tila kiteytyy metsäisessä Suomessa vahvasti metsiin ja niiden käyttöön. Keskustelu metsien käytöstä on kiivasta ja toisinaan jopa repivää, sillä metsiin kohdistuu valtavasti erilaisia tavoitteita ja paineita.
Seurannan mukaan Suomessa ei ole onnistuttu löytämään tapaa saada metsistä nykyistä enemmän arvonlisää, vaan metsistä saatava arvo on jopa laskenut.
Suomalainen metsäkeskustelu ja päätöksenteko nojaavat edelleen vahvasti taloudellisiin mittareihin. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää tunnistaa metsiin liittyvät arvot, joita ei voida asettaa laskukaavoihin.
Metsien kulttuurinen merkitys, terveys- ja hyvinvointivaikutukset sekä suomalaisten metsäsuhde on otettava päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon, jotta kestävä kehitys toteutuu.
Kestävä kehitys energiajärjestelmässä
Kestävää energiajärjestelmää koskeva seuranta osoitti, että energiamurros on Suomessa pitkällä. Se näkyy suomalaisten arjessa konkreettisina muutoksina muun muassa asumisessa ja liikkumisessa.
Energiamurroksen myötä energian kuluttajista on tulossa energiakansalaisia, jotka osallistuvat energiatehokkuuden parantamiseen ja oman energian tuottamiseen. Siirtymä energiakansalaiseksi riippuu kuitenkin yksilön lähtökohdista, asuinpaikasta tai työstä.
Kestävä kehitys edellyttää, että kaikkia ihmisiä kohdellaan muutoksessa oikeudenmukaisesti. Seurannan mukaan Suomessa on vielä töitä tehtävänä oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.
Hyvinvoinnin, terveyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden kestävä kehitys
Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus -muutosalueessa nousi esille, että suomalaiset voivat psyykkisesti ja fyysisesti kehnosti. Suuri ongelma on arjen liikkuminen ja ennen kaikkea sen puute. Kestävän kehityksen kannalta liikkumattomuus on yksi suurimmista haasteista terveydelle, hyvinvoinnille, ihmisten osallisuudelle ja viime kädessä myös valtion taloudelle.
Seurannan perusteella väestön hyvinvointi, terveys ja osallisuus vahvistuvat pitkällä aikavälillä, kun sairauksia ennaltaehkäistään. Tämä tarkoittaa, että on edistettävä arkea, jossa liikutaan enemmän kävellen tai polkupyörällä.
Suomessa ei vielä laajasti tunnisteta kävelyn ja pyöräilyn taloudellisia hyötyjä. Tulevaisuudessa liikenteen vaikutuksia täytyy arvioida monipuolisemmin huomioiden elinympäristön viihtyvyys ja ihmisten hyvinvointi.
Kestävä kehitys sivistyksessä, osaamisessa ja kestävissä elämäntavoissa
Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat -muutosalueessa oli nähtävissä, että kriisit koronapandemiasta energiakriisin ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ovat vaikuttaneet suomalaisten ajatuksiin kestävyydestä. Mittareiden mukaan suomalaisten kuluttaminen ei ole muuttunut kestävämmäksi, vaan asenteet esimerkiksi ilmastotoimia kohtaan ovat kriisien myötä jyrkentyneet.
Koulutus on tärkeää kestävän kehityksen juurruttamisessa yhteiskuntaan. Kestävän kehityksen mukainen opetus antaa valmiudet tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja toimia vastuullisesti.
Seurannan perusteella kestävyysosaamisesta ja vihreästä siirtymästä on tullut suomalaisten koulutusjärjestelmän valtavirtaa, mutta kokonaisvaltaista muutosta ei koulutusjärjestelmässä ole saavutettu. Kestävyysosaamista on vahvistettu, mutta sitä ei ole onnistuttu integroimaan opetukseen. Säätiöt, järjestöt ja muut sivistystoimijat ovat viime vuosina kuitenkin onnistuneet paikkaamaan formaalin koulutuksen puutteita kestävyyskoulutuksessa.
Hyvinvointia edistävän ruokajärjelmän kehitys
Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä ei seurannan mukaan ole kehittynyt kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Suomi on esimerkiksi kaukana kestävästä ruokavaliosta. Pääpaino ravintotottumuksissa on lihan kulutuksessa, joka on lisääntynyt Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana ravitsemussuosituksista huolimatta.
Kokonaisvaltainen muutos vaatii tuotannon ja kysynnän yhteensovittamista sekä ruoka- ja kulutustottumusten muutosta. Kasvipohjaiset innovaatiot ja kasviproteiinit tunnistettiin seurannassa keskeiseksi tekijäksi muutoksessa.
Viime vuosina kasvipohjaisia tuotteita ja kasviproteiineja on ollut saatavilla enemmän kuin koskaan.
Kasviproteiinien tuotannon ja kulutuksen tiellä on kuitenkin pullonkauloja, joista yksi on kasviproteiinin jalostus. Suomessa toimii ainoastaan yksi palkokasvien proteiinien jalostuslaitos. Tämä rajoittaa kasviproteiinituotteiden innovointia ja tuotantoa, vaikuttaa huoltovarmuuteen ja lisää riippuvuutta tuonnista.
Kestävä kehitys ja Suomen globaali rooli Agenda2030:n edistämiseksi
Suomen globaali rooli Agenda2030 edistämiseksi otettiin työssä myös osaksi seurantaa. Suomen tuki Agenda2030 toteutumiselle globaalisti rakentuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön, EU:n kautta tapahtuvan vaikuttamisen, sekä yksityisen sektorin kehitystä ja sääntelyä edistävän toiminnan kautta.
Onnistunut kehitysyhteistyö johtaa usein kauppasuhteiden laajentumiseen. Kehittyvien maiden markkinat tarjoavat suomalaisille yrityksille valtavia mahdollisuuksia, sillä niiden kasvu on nopeampaa kuin muualla maailmassa. Suomalaiset yritykset ovat seurannan mukaan yhä aktiivisempia Agenda2030-tavoitteiden edistämisessä, mutta mahdollisuuksia olisi enempäänkin.
Ympäristöä ja ihmisten elinoloja parantavien ratkaisujen kysyntä kasvaa, mikä edistää kestävän kehityksen periaatteiden leviämistä kaikille liiketoiminnan sektoreille Suomessa. Tämä vaatii yrityksiltä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ydinliiketoimintaa.
Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen lasku vaikeuttaa tavoitetta saavuttaa 0,7 prosentin taso ennen vuotta 2030. Samalla yksityisen sektorin ja yritysten rooli kehityspolitiikassa korostuu entisestään.
Kaipaatko apua tai näkemystä kestävän kehityksen kysymyksissä?
Kaskas auttaa – ota rohkeasti yhteyttä!