Rakennettu ympäristö tuottaa 35 prosenttia päästöistä ja kuluttaa puolet maailman luonnonvaroista. Teknisiä ratkaisuja rakentamisen kiertotalouden kirittämiseksi on jo olemassa, mutta ajattelun ja tekemisen tapojen muutos vaatii vuorovaikutusta.
Haaste: Muutokset kohtaavat vastustusta
Kiertotalouden kokoinen talousjärjestelmän muutos ei onnistu ilman uutta lainsäädäntöä ja ajattelua. Muutos kohtaa kuitenkin usein vastarintaa. Rakennusalan murroksen vastustus näkyy hyvin yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa uusi rakennustuoteasetus ja rakentamisen päästöjen raja-arvot ovat herättäneet aktiivista keskustelua.
Vastustus ei tarkoita, ettei sääntelyä tulisi päivittää, tai että muutoksia tulisi tehdä kriittiset argumentit unohtaen. Rakennusala työllistää suoraan noin 180 000 henkilöä ja sen toiminta vaikuttaa meihin kaikkiin. Siksi on tärkeää, että päätöksiä pidetään oikeudenmukaisina.
Ratkaisu: Vuoropuhelutarjoaa uusia näkökulmia ja sitouttaa päätöksiin
Kansalaisten, sidosryhmien tai työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon tarjoaa päätöksen tekijälle hyödyllistä tietoa ja tukee päätösten toimeenpanoa. Tarjoamalla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon niin kriittisille kuin hyväksyville toimijoille, päättäjä saa monipuolisia näkökulmia ja ideoita päätöksen tueksi. Sidosryhmien on helpompi sitoutua päätöksiin, jos erilaisia näkemyksiä on kuultu jo valmisteluvaiheessa – vaikka lopputulos ei olisikaan täysin mieleinen. Sama pätee säätelyn lisäksi myös yrityksen sisäiseen päätöksentekoon. Mitä enemmän työntekijöillä on mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua uusiin linjauksiin, sitä tehokkaammin niitä eletään todeksi työn arjessa.
Polarisoituneen teeman tai vaikean uuden linjauksen avaaminen keskusteluun voi tuntua pelottavalta. Kiertotaloudessa tarvitaankin vuorovaikutusosaamista ja yhteistyön fasilitointia, joka tähtää yhteisen ymmärryksen luomiseen, ei vastapuolen argumenttien kumoamiseen.
Haaste: Kiertotalous vaatii yhteistyötä läpi tuotantoketjun
Rakennuksen elinkaari kaavoituksesta ja suunnittelusta ylläpitoon ja huoltoon on pitkä, eikä tieto liiku aina vaiheesta toiseen. Kiertotalous vaatii kuitenkin ennakkoluulotonta yhteistyötä, jossa suunnittelijat keskustelevat purettavien rakennusten kanssa ja rakentajat kestävien materiaalien tuottajien kanssa.
Vain arvoketjun vaiheet ylittävällä yhteistyöllä voidaan luoda kiertotalouden mukaisia innovaatioita ja liiketoimintaa. Tällainen ajattelu on uutta, ja ennakkoluuloton yhteistyö väistyy usein oman toiminnan reviiritietoisen suojelun tieltä.
Ratkaisu: Tavoitteellinen yhteiskehittäminen tuo uudet tahot yhteen
Kiertotalouden mahdollistamiseksi tarvitsemme verkostoja, joissa syntyy uudenlaista kiertotalousliiketoimintaa. Keksinnöt syntyvät kuitenkin vain harvoin siten, että fiksuja ihmisiä tuodaan samaan huoneeseen ja lukitaan ovi. Fasilitointi auttaa yhteistyöverkostojen yhteisen tahtotilan luomisessa ja tukee ideoiden syntymistä, joille ei ole jokapäiväisessä arjessa aikaa.
Vuorovaikutuksen ammattilaisten yhteiskunnallinen ymmärrys auttaa tunnistamaan oikeat tahot niin päätöksenteossa kuin yrityksissä ja esittämään ne kysymykset, jotka vievät ratkaisuja eteenpäin. Onnistunut fasilitointi ei jää vain ideoiden tasolle, vaan luo myös konkreettisia askeleita ja työnjaon niiden viemisessä käytäntöön.
Kiertotalous niin rakentamisessa kuin muillakin toimialoilla vaatii luovaa ajattelua ja luottamusta rakentavaa vuorovaikutusta. Me Kaskasissa lupaamme tukea tässä – kunhan asiakkaamme lupaavat tarttua rohkeasti siihen, mitä kiertotalous voi heille tarjota.
Kirjoittaja on Kaskasin vuorovaikutusasiantuntija.