Euroopan Unionin yritysvastuudirektiivi asettaa suurille yrityksille toimintaraamit esimerkiksi siihen, miten ihmisoikeudet toteutuvat niiden toimitusketjuissa. Lue, miksi direktiivi pitää ottaa tosissaan kaikenkokoisissa yrityksissä.
Huhtikuussa vastuullisuusammattilaiset juhlivat, kun Euroopan parlamentti hyväksyi yritysvastuudirektiivin (CSDDD). Myös Euroopan neuvosto on nuijinut direktiivin läpi, mikä tarkoittaa, että se astuu pian voimaan.
Direktiivi toimeenpannaan kansallisella lainsäädännöllä vuodesta 2026 alkaen. Vuodesta 2027 direktiivi koskee yrityksiä, joilla on yli 5 000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin liikevaihto. Tästä direktiivi laajenee vaiheittain koskemaan yrityksiä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto.
Vaikka yritysvastuudirektiivi koskeekin suoraan vain pientä osaa yrityksistä, väitämme, että direktiivi pitää kuitenkin ottaa vakavasti aivan kaikissa yrityksissä. Sen vaikutukset nimittäin valuvat suurten yritysten arvoketjuja pitkin myös pienempiin yrityksiin.
Sovittamalla toimintansa direktiiviin yritys voi paitsi varmistaa toimintansa kestävyyden myös saavuttaa kilpailuetua ja parempaa toimintavarmuutta. Tässä kirjoituksessa kerromme, miksi näin on.
Mikä ihmeen yritysvastuudirektiivi?
Yritysvastuudirektiivi eli CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) velvoittaa yritykset huomioimaan ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet koko arvoketjunsa laajuudelta. Direktiivi koskee myös yrityksen ympäristövaikutuksia, mutta sen tärkein kärki on ihmisoikeuksien toteutumisesta huolehtimisessa.
Yritysvastuudirektiivi täydentääkin osaltaan EU:n yritysvastuuseen liittyvää sääntelyä. Sen lähidirektiivejä ovat esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), Green Claims -direktiivi sekä vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi. EU-sääntelyllä on vaikutusta niin viestinnässä ja markkinoinnissa esitettyihin vastuullisuusväitteisiin kuin vastuullisuudesta kertovaan visuaaliseen maailmaan.
Yritysvastuudirektiivi edellyttää, että yritys tunnistaa, lopettaa, ehkäisee ja hyvittää negatiivisia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksia toiminnassaan sekä arvoketjussaan. Esimerkiksi yrityksen lopputuotteen jonkin raaka-aineen alkutuotannossa saattaa esiintyä pakkotyötä tai muuten epäinhimillisiä työskentelyolosuhteita. Nyt yrityksen täytyy siis olla asiasta tietoinen ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Tai jos oikein tarkkoja ollaan, näin on pitänyt olla tähän astikin – ainakin periaatteessa. YK:ssa yritysten ihmisoikeusvastuuta ohjaavista periaatteista päästiin sopuun jo vuonna 2011. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2021 Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan vain noin runsas neljännes suomalaisyrityksistä teki sitä, mitä niiden oletettiin YK:n periaatteiden mukaan tekevän: noudattavan ihmisoikeusasioissa asianmukaista huolellisuutta.
Yritysten ihmisoikeusvastuuta ohjaavat periaatteet ja toimintaohjeet ovat olleet “pehmeää lakia” (soft law), mutta nyt niistä tehdään velvoittavaa lainsäädäntöä. Taustalla on havainto siitä, että esimerkiksi ihmisoikeudet tuotantoketjussaan sivuuttaneet yritykset ovat saaneet epäreilua kilpailuetua. Yritysvastuudirektiivi tekee kilpailusta reilumpaa.
On aika avata silmät
Usein ajattelemme Pohjoismaissa herkästi, että ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu vain “jossain kaukana”. Viime vuosina paljastuneet epäkohdat esimerkiksi siivousalalla kuitenkin murtavat mielikuvaa – myös meillä täällä lintukodossa on parannettavaa. Yritysvastuudirektiivi herättää jokaisen yrityksen pohtimaan oman liiketoimintansa vaikutuksia.
Ihmisoikeusloukkaukset yritysten ovat harvoin suoraan yrityksen itsensä tekemiä. Yritysvastuudirektiivi pakottaakin yritykset miettimään esimerkiksi toimitusehtojaan.
Ovatko toimitusehdot niin tiukat, että toimittajayritys ei selviä niistä aiheuttamatta työntekijöidensä terveydelle ja turvallisuudelle epäterveellistä määrää ylitöitä? Tai kilpailutetaanko hintoja niin rankasti, että ketjussa alempana olevilta toimijoilta vaaditaan käytännössä nälkäpalkkaa ja vaarallista ylityötä?
Yritysvastuudirektiivin myötä yritysten on siis avattava silmänsä koko toimintansa laajuudelta.
CSDDD:n vaikutukset valuvat alaspäin
Yritysvastuudirektiivi koskee suoraan vain pientä osaa yrityksistä. Direktiivi vaikuttaa kuitenkin aivan jokaiseen yritykseen, joka on osa suurten yritysten arvoketjuja. Jos esimerkiksi suurten elintarvikeketjujen tulee tehdä ihmisoikeusvastuutyötä, totta kai he kysyvät tuotteita toimittavilta yrityksiltä myös ihmisoikeusasioista.
Oman toiminnan tarkastelu onkin pienemmille yrityksille elintärkeää toimitusketjussa pysymisen kannalta. Kun suuren yrityksen arvoketjussa oleva pienempi yritys on valmiiksi sopeuttanut toimintansa direktiivin vaatimuksiin, saa se kilpailuetua suhteessa vähemmän vastuullisuusasioista perillä oleviin kilpakumppaneihinsa.
Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta meillä on myös hyviä uutisia: Suuret yritykset ovat velvollisia auttamaan arvoketjussaan olevia yrityksiä vastuullisuuden huomioimisessa. Voisi puhua siis eräänlaisesta win-win-tilanteesta.
Parempaa varautumista, kriisinkestävyyttä ja luottamusta
Yritysvastuudirektiivillä on etuja niin yritysten kuin kuluttajienkin näkökulmasta.
Elämme maailmassa, jossa esimerkiksi toimitusketjuista on tullut epävarmoja. Yritysvastuudirektiivin ansiosta yritysten raaka-aineiden saatavuus, riskienhallinta ja resilienssi paranevat. Faktahan on, että työ on vaativaa. Ja työ on helpompaa tehdä ennen kovaa ulkopuolista painetta tai siinä vaiheessa, kun löytää itsensä mediakohun silmästä.
Kuluttajalle direktiivi takaa suuremman läpinäkyvyyden, jolloin hyvin informoitujen kulutuspäätösten tekeminen helpottuu. Eihän kukaan halua, että kuluttamiemme tuotteiden valmistuksessa on loukattu ihmisoikeuksia.
Huomioi ainakin nämä asiat yrityksesi toiminnassa
Miten yritysvastuudirektiivin sitten voi huomioida oman yrityksen toiminnassa?
Yritysvastuudirektiivi edellyttää yrityksiltä esimerkiksi huolellisuusvelvoitesuunnitelmaa, jossa yritys kertoo, miten se suhtautuu toimintansa riskeihin. Lisäksi yrityksen on laadittava code of conduct -periaatteet, joita sekä yhtiön ja sen tytäryhtiöiden että yhtiön suorien ja epäsuorien liikekumppanien on noudatettava.
Avoin viestintä on keskeinen osa yritysvastuudirektiivin vaatimuksia. Yritysten on raportoitava vuosittain huolellisuusvelvoitteensa piirissä olevista asioista.
Hyvä uutinen kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) piirissä oleville yrityksille on se, että yritysvastuudirektiivin raportointi hoidetaan kestävyysraportointidirektiivin kautta. Lisätietoa kestävyysraportointidirektiivistä ja sen huomioimisesta löydät aihetta käsittelevästä kirjoituksestamme.
Raportoinnin mukainen viestintä on kuitenkin vielä bare minimum. Entistä avoimempi viestintä vaatii rohkeutta, mutta rohkeus palkitaan. Kun kaikki yritykset joutuvat ajan kanssa kertomaan ongelmistaan, syntyy toivottavasti myös yhteistyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
Avoimen viestinnän lisäksi sidosryhmien merkityksellinen osallistaminen ja kuuntelu on keskeinen osa yritysvastuudirektiivin mukaista toimintaa. Yrityksen on esimerkiksi luotava kanavat, joiden kautta sidosryhmät voivat kertoa havaitsemistaan epäkohdista yrityksen arvoketjussa.
Sidosryhmien osallistaminen edellyttää aktiivista dialogia ja yhteistyötä yrityksen ja sen sidosryhmien välillä. Tämä yhteistyö voi synnyttää uudenlaista vuoropuhelua sekä uusia ajatuksia ja näkökulmia. Jos haluat tietää, miten sidosryhmien osallistumista muotoillaan, lue lisää aihetta käsittelevästä blogikirjoituksestamme.
Aloittavilla yrityksillä tilanne yritysvastuudirektiivin osalta on erityisen otollinen, kun yrityksellä ei ole vanhoja toimitusketjuja perattavanaan. Yritysvastuudirektiivin vaatimukset kannattaakin ottaa heti huomioon uusia toimitusketjuja luotaessa.
Pidemmällä toiminnassaan olevat yritykset joutuvat näkemään hieman enemmän vaivaa olemassaolevien käytäntöjensä ja arvoketjujensa läpivalaisussa. Tämä on kuitenkin edessä ennemmin tai myöhemmin. Yritysvastuudirektiiviin mukautuminen kannattaakin aloittaa niin pian kuin mahdollista – mieluummin nyt kuin ensi vuonna.
5 muistettavaa asiaa yritysvastuudirektiivistä
- Yritysvastuudirektiivi velvoittaa yritykset tarkastelemaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiaan.
- Yritysvastuudirektiivi valuu arvoketjun kaikkiin osiin.
- Yritysvastuudirektiivi parantaa yritysten riskienhallintaa sekä toiminnan läpinäkyvyyttä ja kriisinkestävyyttä.
- Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukainen raportointi kattaa myös yritysvastuudirektiivin mukaisen raportoinnin.
- Yritysvastuudirektiivi tarjoaa etua yrityksille, jotka uskaltavat viestiä avoimesti ja osallistaa sidosryhmiään.
Tarvitsetko tukea yrityksesi toiminnan kehittämiseen kohti yritysvastuudirektiivin vaatimuksia? Tai kaipaatko apua EU-sääntelyn ymmärtämisessä tai vinkkejä vastuullisuusviestintään? Ota rohkeasti yhteyttä – olemme täällä sinua varten!