Kvanttifysiikan läpimurrosta kertovaa videota on katsottu viikko julkaisun jälkeen yli kolmetuhatta kertaa. Tieteellinen artikkeli kvanttifysiikan läpimurrosta kiinnostaa, kun siitä tekee yleistajuisen videon.
Videon tuotanto Kaskas Media, visualisoinnit Teemu Hotti.
Tieteen huipputuloksia voi hyvin levittää alan sisäisten julkaisujen ulkopuolelle ja täysin tieteellisestä artikkelista poikkeavalla formaatilla. Tästä hyvä osoitus on Aalto-yliopiston tutkija, professori Mikko Möttösen kvanttifysiikan läpimurtoon perustuva video, jonka teimme hänen tutkimusartikkelistaan.
Idean videosta sai Möttönen. Hän pitää tieteen yleistajuistamista tärkeänä kahdesta syystä.
“Popularisointi on tärkeää tieteen imagon kannalta. Kun uudet löydökset esitellään ihmisille, huomaavat he, että tiede menee eteenpäin, eivätkä tutkijat vain lepää laakereillaan. Toinen tärkeä syy on näyttää ihmisille, mihin kaikkeen tiede pystyy. Sillä pystyy toivottavasti kannustamaan myös nuoria valitsemaan korkeakoulutuksen”, Möttönen kertoo.
Nykyään ihmiset ovat tottuneita klikkaamaan auki videon sen sijaan, että käyttäisivät kauan aikaa artikkelin lukemiseen. Tässä piilee samalla videon mahdollinen kompastuskivi: nettimaailma kulkee valonnopeudella, ja jo pari minuuttia kestävä video jätetään helposti kesken. Ensimmäinen askel toimivaan videoon on valita sille sopiva pituus.
1. Alle kaksi minuuttia
Kaksi minuuttia on nettimaailmassa jo pitkä video. Siksi puristimme videon minuuttiin ja viiteenkymmeneen sekuntiin.
2. Kaikkea ei voi eikä pidä kertoa
Kahteen minuuttiin mahtuu noin viisi puhuttua sitaattia. Mikä on se keskeinen tulos tai ajatus, joka videolla halutaan kertoa? Onko se myös mielenkiintoista? Se, mikä tutkijasta on absoluuttisen olennaista, voi aihetta tuntemattomalle katsojalle olla täysin epäolennaista. Kahteen minuuttiin ei voi eikä pidä kaataa koko artikkelin sisältöä.
Videon tarkoitus on herättää mielenkiinto aihetta kohtaan ja johdattaa katsoja lisätiedon äärelle. Videon lopussa kerromme tutkimusartikkelin, johon video perustuu. Lisätietoa janoavat katsojat pääsevät sen avulla sukeltamaan syvemmälle kvanttifysiikkaan.
3. Visualisoi vaikeat asiat
Jos tavalliselle ihmiselle kertoo, että tutkimus on tehty laittamalla fotonit kulkemaan suprajohtavaa linjaa pitkin ja mittaamalla linjaston päiden lämpötilavaihteluja, ei kovinkaan moni saa muodostettua päässään mielikuvaa asiasta. Kun saman piirtää, iskostuu asia verkkokalvoille ihan eri tavalla.
4. Näytä jotain erikoista
Kuinka moni on käynyt oikeassa tutkimuslaboratoriossa? Niinpä. Näytä katsojille jotain uutta ja yllättävää. Kuvaa video siellä, missä tutkimusta tehdään. Mikroskooppisen pieniä fotoneita ei saa ikuistettua tavallisella kameralla. Laitteet, joissa fotoneita on liikuteltu, kuitenkin voi näyttää. Nekin ovat jo maallikolle kiehtovia.
5. Kiinnitä vaikea asia johonkin tuttuun
Metaforat ja käytännön esimerkit toimivat aina. Käytimme videossa uhkapelivertausta kuvaamaan sitä, kuinka vaikeaa tämänkaltaisen tieteellisen läpimurron saavuttaminen on. Kryostaattia vertasimme puolestaan jääkaappiin ja havainnollistimme fotonien tehtävää kertomalla, kuinka ne tuovat auringon valon maapallolle.
Mitä hyötyä videosta sitten oli?
Video oli napattu mukaan esimerkiksi Iltalehden uutiseen. Iltapäivälehden yleisö on varmasti hyvin erilainen tieteellisen lehden yleisöön verrattuna, jolloin löydös leviää myös tavallisen kansan tietoisuuteen.
Videon katsojamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viikon ajan. Se kertoo siitä, että video kiertää verkossa ja kerää koko ajan uutta yleisöä. Videon kieleksi valitsimme englannin, jotta se tavoittaa myös kansainvälistä yleisöä.
Tiedote ja video tutkimusartikkelista levisi Suomen lisäksi laajalle kansainväliseen mediaan. Tutkimustulos uutisoitiin esimerkiksi suuria yleisöjä keräävän IFL-Sciencen sivuilla, EurekAlertissa ja Phys.orgissa.
Video perustuu tutkimusartikkeliin
Partanen ym. 2016: Quantum-limited heat conduction over macroscopic distances, Nature Physics.