Seksuaalinen häirintä, rahoituksen epätasainen jakautuminen ja naisten vähäinen määrä korkeissa akateemisissa asemissa romuttavat edelleen tutkimusmaailman tasa-arvoa. Lokakuussa epäkohtiin haettiin ratkaisua Helsingissä, kun tutkijat ympäri Eurooppaa kokoontuivat keskustelemaan sukupuolten tasa-arvosta tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.
Tasa-arvon edistäminen on kuin koulukiusaamisen vastustaminen. Kaikki haluavat ajatuksen tasolla kitkeä syrjintää, mutta harva lopulta toimii. Eivätkä asenteetkaan aina ole kovin kunnianhimoisella tasolla. Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään konferenssiin osallistuva tutkija voi joutua kuulemaan ihmettelyä siitä, miksi hän edes osallistuu kyseisenlaiseen tapahtumaan.
“Kun kerroin meneväni puhumaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään konferenssiin, eräs henkilö kysyi minulta, miksi tuhlaan aikaani tällaiseen, enkä keskity tutkimukseeni.”
Kyseinen sitaatti on todellinen, ja sen lausui Nuorten tiedeakatemian Jenni Raitoharju, tutkija Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Raitoharju puhui Opetus- ja kulttuuriministeriön lokakuussa järjestämässä EU-konferenssissa, joka keskittyi sukupuolten tasa-arvoon tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.
Tutkimusmaailmassa tasa-arvon saavuttamiseksi on tehtävä vielä paljon töitä. Tämän osoittaa muun muassa She Figures -tutkimus, joka tarkastelee sukupuolten tasa-arvoa EU-maiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Tutkimuksen mukaan vuonna 2016 korkeissa akateemisissa tehtävissä, kuten yliopistojen rehtoreina tai rahoittavien instituutioiden ohjausryhmissä, naisia oli vain 24 prosenttia.
Korjattavaa on myös Suomessa, vaikka meillä naisten osuus korkeissa akateemisissa tehtävissä on EU-maiden keskiarvoa parempi. Raitoharju nosti asenteiden lisäksi yhdeksi muutoksen kohteeksi perhevapaat, joita äidit edelleen hyödyntävät todella paljon isiä enemmän.
Viime aikoina kiinnostavaa tasa-arvokeskustelua on voinut seurata myös liittyen asiantuntijoiden esiintymiseen mediassa ja julkisissa tilaisuuksissa. Marraskuussa useampi miesprofessori ja -asiantuntija irtisanoutui julkisesti all male panel -asetelmasta. Heihin kuului muun muassa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä.
Pinttyneiden toimintatapojen ja rakenteiden muuttaminen oli myös yksi New Pathways -konferenssin kantavia teemoja. Käsittelyssä olivat niin rahoitus, seksuaalinen häirintä kuin vähemmistöjen asema. Nämä neljä konkreettista keinoa tasa-arvon edistämiseksi nousivat esiin:
Tutkimusrahoittajien on skarpattava. Jos rahoittajat sivuuttavat täysin tasa-arvokysymykset, nykytilaa on vaikeaa muuttaa. Konferenssissa yhdeksi keinoksi tasa-arvon edistämiseen ehdotettiin väliaikaisia sukupuolikiintiöitä rahoitushakuihin. Göteborgin yliopistossa toimivan sukupuolentutkimuksen instituutin johtaja Fredrik Bondestam nosti esiin rahoituksen merkityksen myös seksuaalisen häirinnän kitkemisessä. Bondestam toivoisi rahoituksen kohdistuvan suoraan yksittäisille tutkijoille, ei tutkimusryhmän päävastuullisille tutkijoille. Näin tutkija ei jäisi ilman rahoitusta, jos hän joutuu jättämään tutkimusryhmänsä häirinnän vuoksi.
Kaikki sukupuolet ja vähemmistöt tarvitaan mukaan ratkaisemaan suuria yhteiskunnallisia haasteita. Valtava määrä osaamista jää hyödyntämättä, jos osa ihmisistä jätetään tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ulkopuolelle. Konferenssisa painotettiin intersektionaalista lähestymistapaa: yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisten identiteettiin vaikuttavat asiat, kuten sukupuoli, etninen tausta, yhteiskuntaluokka ja seksuaalinen suuntautuminen otetaan kaikki huomioon.
Seksuaalinen häirintä on saatava loppumaan. Häirintä on tiedemaailmassakin vakava ongelma, jonka ympärillä on liian paljon hiljaisuutta ja sallivia rakenteita. Konferenssin puhujat toivoivat tutkimus- ja rahoitusorganisaatioilta toimia tilanteen parantamiseksi: eettisiä ohjeistoja pitäisi lisätä, seksuaalisen häirinnän tekijöitä rangaista ja uhrien asemaa heikentävistä lyhyistä työsopimuksista päästä eroon.
Innovaatiotoimintaan tarvitaan lisää naisia. Miesyrittäjät ja -innovaattorit saavat yhä valtaosan rahoituksesta, ja usein yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa on enemmän miehiä kuin naisia. Tarvitaan monipuolisia roolimalleja, sukupuolikiintiöitä ja sukupuolen huomioivia rahoitusohjelmia.
Kaskas Media toimi Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämän Research and Innovation Excellence through gender equality: New pathways and challenges -konferenssin viestintäkumppanina. Artikkelin kuvat on ottanut Ville Palmu.