Kaskas Media toteutti tiedevaalikyselyn suurimmille eduskuntapuolueille.
Kaskas Median tiedevaalikyselyyn pyydettiin vastauksia keskustalta, kokoomukselta, sosiaalidemokraateilta, sinisiltä, perussuomalaisilta, vihreiltä, vasemmistoliitolta, ruotsalaiselta kansanpuolueelta ja kristillisdemokraateilta. Keskusta ei vastannut kyselyyn. Puolueita pyydettiin vastaamaan näihin kolmeen kysymykseen:
1. Mitä puolueenne tekee parantaakseen tieteellisen tutkimuksen ja tutkijoiden asemaa Suomessa?
2. Mitä suomalaisten tiedeammattilaisten aivovuodolle tulisi tehdä?
3. Tarvitsemmeko Suomeen tiedeministerin?
Kokoomus
1. Vapaalla tieteellä ja tutkimuksella on itseisarvoinen asema vapaassa, sivistyneessä yhteiskunnassa. Tästä on pidettävä kiinni. Kokoomus on sitoutunut korkeakouluvisiossa asetettuun tavoitteeseen siitä, että vuoteen 2030 mennessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan käytetään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Kokoomus on valmis tekemään jo seuraavalla hallituskaudella 300 miljoonan euron panostuksen TKI-rahoitukseen ohjaamalla rahaa uudelleen muun muassa ympäristölle haitallisista yritystuista ja korottamalla haittaveroja. Tämä olisi tärkeä askel kohti neljän prosentin tavoitetta. Ohjataan rahoitusta uuden luomiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ei ylläpidetä ympäristölle haitallisia tukia.
Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksien jäädytykset päättyvät vuonna 2020. Kokoomus on sitoutunut tekemään kaikkensa, ettei jäädytyksiä tarvitse tehdä uudelleen. Tämä edellyttää sitä, että Suomen työllisyysaste nousee vähintään 75 prosenttiin nykyisestä noin 72 prosentista. Talouskasvu ja korkea työllisyysaste ovat myös tieteen ja tutkimuksen rahoituksen kannalta avainasemassa.
2. Suomen on oltava jatkossakin kansainvälisesti vetovoimainen maa tiedeammattilaisille, alojensa huippuosaajille. Samalla Suomea on kehitettävä entistäkin kansainvälisemmäksi ja avoimemmaksi yhteiskunnaksi, johon myös ulkomaalaiset tutkijat ja osaajat ovat tervetulleita. Suomalaisen tutkijoiden kansainvälistyminen ja vaikuttaminen myös Suomen rajojen ulkopuolella ei ole ainoastaan aivovuotoa. Kansainvälisyys on myös tieteenteon edellytys.
Kokoomus haluaa edistää vetovoimaisten osaamiskeskittymien syntymistä Suomeen. Viime vuonna käynnistynyt Suomen Akatemian lippulaivaohjelma on tällaisesta hyvä esimerkki. Tällaisten uudenlaisten osaamiskeskittymien avulla tutkimuksen tekoon ja tutkijoiden työhön saadaan houkuteltua nykyistä enemmän myös yksityistä rahoitusta.
3. Tiedeministerin salkku olisi pohtimisen arvoinen ajatus, jos se johtaisi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden tiivistymiseen. Korkeakouluja ei voi erottaa tutkimuksen kokonaisuudesta. Kokoomus pitää tärkeänä, että tieteellä ja tutkimuksella on vahva asema seuraavan hallituksen toiminnassa. Tieteellä on perustuslaissa turvattu autonomia, joten tiedeministerin toimivalta olisi rajallinen.
Sosiaalidemokraatit
1. Tehdään tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus. Varmistetaan riittävä perusrahoituksen taso, jotta tutkijoilla on mahdollisuus keskittyä tutkimiseen.
Vahvistetaan tutkimusinfrastruktuurien resursseja, ja sujuvoitetaan kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen saapumisen käytäntöjä.
2. Olemme nähneet suomalaisten huippututkijoiden siirtyvän muiden maiden yliopistoihin; sellaisiin ympäristöihin, jossa heidän tekemäänsä työtä arvostetaan. Menetetty luottamus voidaan palauttaa vain pitkällä ja määrätietoisella työllä: tekemällä jälleen Suomesta hyvä maa tutkia ja innovoida.
3. Sosiaalidemokraateilla ei ole kantaa tiedeministeriin. Salkku- ja tehtäväjako on hallitusneuvotteluissa sovittava asia.
Siniset
1. Kannatamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamista vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhteiskunnan varoilla on tuettava sellaista yhteiskunnan kannalta hyödyllistä innovaatiotoimintaa, joka jäisi ilman tukia toteutumatta.
2. Pyrimme huolehtimaan hyvistä tieteenteon edellytyksistä. Lisäksi tavoitteenamme on edistää yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta, sekä julkisten palvelujen saatavuutta ja korkeaa laatua. Korkeimmilla palkoilla kilpailun sijaan näemme Suomen vahvuutena yhteiskuntamme turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Esimerkiksi laadukas julkisin varoin tuettu päivähoito, koulujärjestelmä ja terveydenhuolto ovat asioita, joista monissa maissa voidaan vain unelmoida.
3. Tiedeministerin salkun perustaminen voi olla järkevää, mikäli sen avulla voidaan edistää suomalaisen tieteen tasoa ja sen vaikuttavuutta. Samaan salkkuun voisi yhdistää innovaatiot ja tietojohtamisen. Tiede-, innovaatio- ja tietojohtamisen ministerin salkun perustaminen voisi edistää niin suomalaisen tutkimuksen korkeaa tasoa, tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa kuin maamme edellytyksiä menestyä globaalissa kilpailussa.
Perussuomalaiset
1. Seuraavalla hallituskaudella haluamme satsata tieteen, teknologian ja innovaatioiden kehittämiseen. Haluamme parantaa tieteen tekemisen puitteita ja taata tutkimukselle riittävän ja vakaan rahoituksen. Jotta saamme aikaan vahvoja osaamiskeskittymiä, tarvitsemme tutkimuksen ja tieteen vahvuusalueiden koordinointia.
2. Olemme hyvinkin huolissamme Suomen osaamisvaihtotaseesta. Suomesta muuttaa pois enemmän korkeakoulutettuja kuin mitä tulee tilalle. Tutkimusympäristöihin panostamalla voimme houkutella Suomeen huippututkijoita ja myös pitää heidät täällä. Tutkijayhteisö kuuluu Suomen keskituloisiin, joiden verotusta haluamme kohtuullistaa.
3. Vaikka tiedeministeri voi kuulostaa hyvältä tiedeyhteisön kannalta, se ei sitä kuitenkaan ole. Erillinen tiedeministeri eriyttäisi tiedepolitiikkaa muusta koulutus- ja elinkeinopolitiikasta. Tarvitsemme pääministerin ja hallituksen tieteellisen neuvonantajan.
Vihreät
1. Kääntäisimme Suomen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan suunnan lyhytjänteisestä markkinaehtoisuudesta kohti tieteen autonomian ja pitkäjänteisen tieteellisen työn vaalimista. Vapauttaisimme tutkijoiden aikaa hankehallinnon oravanpyörästä itse tutkimukseen, siirtäisimme tutkimusrahoituksen painopistettä lyhyistä projekteista pitkäaikaisempaan rahoitukseen, kasvattaisimme korkeakoulujen perusrahoitusta ja vahvistaisimme korkeakoulujen autonomiaa ministeriön tiukasta tulosohjauksesta.
2. Haluamme luoda suomalaiselle tieteen tekemiselle houkuttelevimmat olosuhteet ja parhaat mahdolliset edellytykset: rauhaa, rahoitusta ja vapautta. Muuttaisimme korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusjärjestelmää tukemaan pitkäjänteisen tieteen tekemisen ja uutta luovan perustutkimuksen edellytyksiä.
3. Tieteen ja tutkimuksen asemaa päätöksenteossa tulee vahvistaa. Yksi tapa tähän voisi olla poikkihallinnollinen tiedeministerin salkku, joka voitaisiin yhdistää opetusministerin tehtävään, tai hallituksen tiedepoliittisen neuvonantajan tehtävä.
Vasemmistoliitto
1. Juha Sipilän hallituksen aikana suomalaiseen tutkimukseen ja korkeakoulujen rahoitukseen on kohdistettu leikkauksia, joilla on ollut vakavia seurauksia suomalaiselle tieteelle ja tieteen tekijöiden asemaan. Tutkijat sinnittelevät pätkätyösuhteissa epävarman rahoituksen turvin, ja viimeisten vuosien aikana monet tieteentekijät ovat jättäneet Suomen. Vuonna 2009 hyväksytyn yliopistolain seurauksia käsittelevissä tutkimuksissa on myös käynyt ilmi, että korkeakoulujen työilmapiirit ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet huolestuttavan paljon.
Palautamme yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit osaksi rahoitusta ja varmistamme myös sektoritutkimuslaitosten riittävän rahoituksen. Valtion tutkimusrahoituksen painopistettä pitää siirtää tuntuvasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Kilpailutetun rahoituksen on oltava vain täydentävää rahoitusta. Uudistetaan tutkimusrahoitus siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi.
2. Tässä kysymyksessä oleellista on tiedeammattilaisten työolot. Mikäli Suomessa tarjotaan vain pätkätöitä ilman muun tiedeyhteisön tukea, voi olla houkuttelevampaa lähteä ulkomaille yliopistoon, jossa esimerkiksi omalla alalla on isommat resurssit ja isompi tutkijayhteisö. Suomalaisen yliopiston täytyy olla houkutteleva työpaikka tutkijalle. Vakaa työsuhde ja toimeentulo, kilpailukykyiset edut, arvostava ilmapiiri, vaikutusmahdollisuudet, tiedeyhteisön tuki ovat asioita, joita tieteentekijät eivät tunnista omasta työsuhteestaan. Myös yleisen ilmapiirin tulisi olla tiedemyönteisempi ja toivottavasti ensi kaudella ei nähdä heittoja kaiken maailman dosenteista tai perustuslakitalebaneista.
3. Jos tavoitteena on nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (vasemmistoliiton tavoite viisi prosenttia), on välttämätöntä, että tätä kokonaisuutta katsotaan laajemmasta kuin pelkästään yliopistojen ja siellä tehtävän tutkimuksen näkökulmasta. Tiedeministeri jakaisi salkkunsa varmasti elinkeinoministerin kanssa, mutta tiedeministeri ei saisi menettää kosketustaan kuitenkaan koulutukseen. Vasemmistoliitto on esittänyt tulevaisuuusohjelmassaan tiede- ja sivistysministerin salkkua.
Ruotsalainen kansanpuolue
1. Suomen tulisi olla yksi tutkimuksen kärkimaista. Korkeakoulutukseen tekemämme satsaukset vaikuttavat myös maamme talouskasvuun. Vastustamme Juha Sipilän hallituksen tekemiä rahoitusleikkauksia. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rahoitus on nostettava entiselleen. Tavoitteenamme on, että tutkimusrahoitus muodostaisi vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2025 mennessä.
2. Aivovuoto on kaksijakoinen asia. Kansainvälisyys edistää koulutuksen ja osaamisen monipuolisuutta. Huippututkijoiden menettäminen ulkomaille on kuitenkin huono asia. Riittävän perusrahoituksen takaamalla voimme rakentaa suomalaisista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista vetovoimaisia tutkimusympäristöjä.
3. Ruotsalaisella kansanpuolueella ei ole tähän kantaa.
Kristillisdemokraatit
1.Kristillisdemokraatit panostaisivat koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön enemmän kuin tällä vaalikaudella on tehty.
2. Lisäämällä panostuksia tutkimukseen ja tieteenharjoitukseen mahdollistetaan suomalaisille tutkijoille mahdollisuus jäädä Suomeen. Perustutkimukseen on saatava pysyvä ja pitkäjänteinen rahoitus.
3. Varsinaista tiedeministerin salkkua ei välttämättä tarvita, mutta tiede ja tutkimustoiminta pitää nostaa paremmin esille hallituksen työssä. Yhteistyötä eri ministeriöiden, erityisesti oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön, välillä pitää lisätä.
Alkuperäinen kuva: Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo.