Tuleeko näistä #tiedevaalit? Kaskas Median tiedevaalitentissä puolueet kertovat, miten tutkijoiden aivovuotoa ehkäistään ja tarvitaanko Suomeen tiedeministeri.
Miten isot eduskuntapuolueet aikovat parantaa tieteenteon edellytyksiä Suomessa? Kaskas Media kysyi yhdeksältä suurimmalta eduskuntapuolueelta, mitä puolueet aikovat tehdä parantaakseen tieteellisen tutkimuksen ja tutkijoiden asemaa sekä ehkäistäkseen aivovuotoa. Lisäksi puolueilta kysyttiin kantaa tiedeministerin salkun perustamiseen. Keskusta ei vastannut kyselyyn. Voit lukea puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan täältä.
Tutkimukselle luvataan rahaa ja rauhaa
Kaikki Kaskasin kyselyyn vastanneet kahdeksan puoluetta ovat yhtä mieltä siitä, että tieteen ja tutkimuksen asemaa tulisi vahvistaa. Useampi puolue on jo aikaisemmissa kyselyissä kertonut sitoutuvansa nostamaan valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI-rahoitus) määrää. Tässä kyselyssä kokoomus, siniset ja ruotsalainen kansanpuolue toivat esiin tavoitteensa nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vasemmistoliitto tavoittelee jopa viiden prosentin osuutta.
“Kokoomus on valmis tekemään jo seuraavalla hallituskaudella 300 miljoonan euron panostuksen TKI-rahoitukseen ohjaamalla rahaa uudelleen muun muassa ympäristölle haitallisista yritystuista ja korottamalla haittaveroja”, kokoomuksesta kerrotaan.
Siniset tukisivat yhteiskunnan varoilla erityisesti sellaista innovaatiotoimintaa, joka jää ilman tukia toteutumatta. Myös perussuomalaiset satsaisivat tieteen, teknologian ja innovaatioiden kehittämiseen muun muassa koordinoimalla entistä vahvemmin erilaisia osaamiskeskittymiä.
Sosiaalidemokraatit, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue, vasemmistoliitto ja vihreät korostavat vastauksissaan tieteen riittävää perusrahoitusta ja omaehtoisuutta.
“Kääntäisimme Suomen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan suunnan lyhytjänteisestä markkinaehtoisuudesta kohti tieteen autonomian ja pitkäjänteisen tieteellisen työn vaalimista”, visioidaan vihreissä. Puolue ohjaisi tutkimusrahoituksen painopistettä lyhyistä projekteista pitkäaikaisempaan rahoitukseen. Ruotsalainen kansanpuolue ja vasemmistoliitto lupaavat palauttaa korkeakoulujen ja yliopiston rahoituksen ennalleen.
Sosiaalidemokraatit kertovat riittävän perusrahoituksen varmistamisen lisäksi tekevänsä tieteen ja tutkimuksen “kunnianpalautuksen”. Viime hallituskauden alussa poliitikoiden asenne tieteeseen ja korkeakoulutukseen herätti rutkasti keskustelua. Vasemmistoliitto muisteleekin kuluneen hallituskauden kohuja:
“Yleisen ilmapiirin tulisi olla tiedemyönteisempi, ja toivottavasti ensi kaudella ei nähdä heittoja kaiken maailman dosenteista tai perustuslakitalebaneista”, toivoo vasemmistoliitto. Puolue haluaa omien sanojensa mukaan luoda suomalaisen tieteen tekemiselle houkuttelevimmat olosuhteen ja parhaat mahdolliset edellytykset: rauhaa, rahoitusta ja vapautta.
Muuttoaalto Suomesta askarruttaa
Korkeasti koulutettujen aivovuoto ulkomaille huolestuttaa puolueita. Yliopistojen leikkaukset ovat ajaneet suomalaisia tutkijoita etsimään työtä maan rajojen ulkopuolelta. Toisaalta tutkimusrahoittajat arvostavat tutkijoiden kansainvälisiä verkostoja ja rohkaisevat lähtemään maailmalle.
“Olemme nähneet suomalaisten huippututkijoiden siirtyvän muiden maiden yliopistoihin; sellaisiin ympäristöihin, jossa heidän tekemäänsä työtä arvostetaan”, kertovat sosiaalidemokraatit.
Ruotsalainen kansanpuolueen mukaan aivovuotokysymyksessä on kaksi puolta: “Kansainvälisyys edistää koulutuksen ja osaamisen monipuolisuutta, mutta huippututkijoiden menetys ulkomaille on huono asia Suomelle.”
Useampi puolue näkee, että Suomesta on tehtävä jälleen houkutteleva paikka huippututkijoille. Vasemmistoliitto ja vihreät korostavat tutkijoiden työolojen parantamista. Perussuomalaiset taas houkuttelee tutkijoita lupaamalla kohtuullistaa keskituloisten verotusta.
Tieteen oma salkku jakaa mielipiteet
Suomalainen tiedeyhteisö on pitkään toivonut omaa ministeriä. Puolueet eivät ole kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen salkun tarpeellisuudesta. Vihreät, vasemmistoliitto ja siniset kannattavat ajatusta erillisestä tiedeministeristä.
“Tiede-, innovaatio- ja tietojohtamisen ministerinsalkku voisi edistää niin suomalaisen tutkimuksen korkeaa tasoa, tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa kuin maamme edellytyksiä menestyä globaalissa kilpailussa”, kerrotaan sinisistä.
Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mielestä tiedeministeriä ei tarvita. Perussuomalaisten mukaan oma ministeri voisi jopa heikentää tieteen asemaa: “Tiedeministeri eriyttäisi tiedepolitiikan muusta koulutus- ja elinkeinopolitiikasta. Parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi pääministerin ja hallituksen tieteellinen neuvonantaja.”
Kokoomus väläyttää tiedeministerille varovaista keltaista valoa toteamalla, että tiedeministerin salkkua voi pohtia, jos se johtaisi tiiviimpään tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään.
Sosiaalidemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue eivät halunneet ottaa kantaa tulevan hallituksen salkkujakoon.
Tutustu puolueiden vastauksiin kokonaisuudessaan täällä.
Lukuisat liitot, järjestöt ja korkeakoulut kampanjoivat vaalien alla tieteen puolesta. Osallistu ja seuraa keskustelua somessa esimerkiksi hashtageilla #tiedevaalit, #siksitiede, #tiedevaikuttaa ja #joseitiedettä.
Alkuperäinen kuva: Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo.