Kuvittele, että joku tarjoaisi sinulle rajattomasti ruutuaikaa maailman jokaiselta televisiokanavalta ja palstatilaa kaikista mahdollisista lehdistä. Ilmaiseksi. Joka päivä, kellon ympäri.
Unelmien tarjous on täyttä totta. Näin tekee tänään 15 vuotta täyttävä Wikipedia, mutta vain harva nappaa tarjouksesta kiinni. Se on täysin järjetöntä. Miksi laadukkaan tiedon tuottajat eivät käytä tiedon levittämiseen kanavaa, joka on sekä ilmainen, kansainvälinen että lähes kaikkien tuntema ja käyttämä?
Useimmat meistä käyttävät Wikipediaa sekä vapaalla että töissä. Silti vain harva osallistuu palvelun päivittämiseen. Tiedeyhteisö voi kitistä, että Wikipedia ei ole luotettava, koska sitä voi päivittää kuka tahansa.
Homman juju on siinä, että sitä voi myös käyttää kuka tahansa. Kansanedustajat ja virkamiehet käyttävät Wikipediaa. Toimittajat käyttävät Wikipediaa. Sauli Niinistö ihan varmana käyttää joskus Wikipediaa.
Minne ihmiset menevät ensimmäiseksi etsiessään tietoa?
Kun täytyy kiireessä saada perustietoa ennalta tuntemattomasta aiheesta, Googlen hakutuloksissa näkyy ensimmäisenä Wikipedia-sivu. Olisi mahtavaa, jos siellä olisi vastassa mahdollisimman paikkansapitävää tietoa – tai jopa huipputiedettä. Perinteisten hakuteosten merkitys on nimittäin romahtanut: yhtäkään suomalaista tietosanakirjasarjaa ei ole päivitetty sitten vuoden vuoden 2011. Kaikkien hakuteosten äiti Encyclopedia Britannica ilmestyi painettuna viimeisen kerran kolme vuotta sitten.
Tässä ilmainen viestintävinkki: Jos hyvässä Wikipedia-artikkelissa siteerataan kotimaista asiantuntijaa, ja Helsingin Sanomat tekee juuri siitä aiheesta jutun, on aika todennäköistä, että tämän asiantuntijan puhelin soi.
Wikipedia on kaukana täydellisestä
Vuosi 2016 on Wikipedian Year of Science eli tieteen teemavuosi. Tänä vuonna Wikipedia haluaa saada entistä enemmän tutkijoita mukaan varmistamaan, että sen sivuilla oleva tieto on mahdollisimman laadukasta. Eli tutkija tai asiantuntija: jos et tykkää Wikipediasta, tee siitä itse parempi. Eikä se vaadi hurjia ponnistuksia. Varaa pari tuntia, istu alas kollegoiden kanssa, tilatkaa vaikka pizzaa ja naputtakaa yhdessä artikkeli valmiiksi. Wikipedia saattaa parhaimmillaan olla voimakkaampi yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanava kuin yksikään vertaisarvioitu tiedejulkaisu.
Wikipediassa parasta on se, että päivittäminen on tehty älyttömän helpoksi. Palvelu tarjoaa kasapäin neuvoja ja harjoituksia vasta-alkajille. Kannattaa tsekata ainakin lunttilappu ja Wikipedian neuvot tieteentekijöille.
Mahtavasta perusajatuksesta huolimatta Wikipedia on kaukana täydellisestä. Päivittäjistä suurin osa on valkoisia länsimaisia miehiä. Siksi päivitystalkoisiin tarvitaan ihan kaikkia. Lopuksi haaste: Ruotsinkielistä Wikipediaa päivittää vain hieman suurempi joukko aktiivikäyttäjiä kuin suomenkielistä, mutta sen artikkelimäärät ovat moninkertaiset. Tässä olisi maaottelun paikka. Wikileijonat, karjaiskaa! Torilla tavataan!
P.S. Kaskas Media tarjoaa tutkijaryhmille Wikipedia-työpajaa, jossa päivän aikana osallistujat oppivat perusperiaatteet Wikipediasta ja saavat samalla valmennusta yleistajuiseen kirjoittamiseen. Lisätietoja: liisa@kaskasmedia.fi/040 580 8148.
Kuva: Yle/CC Kuvaajat Kauno Peltola, Lasse Koskinen ja Tuomo Kurikka poseeraavat televisiokameroiden vieressä Frenckellin studiolla Tampereella vuonna 1965.