Wikipediaa on iät ja ajat parjattu epäluotettavaksi. Vaikka sen luotettavuuteen liittyy ongelmia, fakta on, että Wikipedia on verkon kätevin ja käytetyin tietolähde. Siksi tarvitsemme myös tieteilijät ja asiantuntijat päivittämään sitä.
Wikipedia on Internetin viidenneksi käytetyin sivusto heti esimerkiksi Googlen ja Facebookin jälkeen. Vuonna 2018 englanninkielinen Wikipedia keräsi 91 miljardia sivulatausta ympäri maailmaa. Suomenkielinen Wikipedia aukaistiin lähes 700 miljoonaa kertaa.
Koska Wikipedia on niin suosittu, on erityisen tärkeää, että siellä sijaitseva tieto on laadukasta. Siksi juuri tieteentekijöiden ja asiantuntijoiden tulisi kunnostautua yhteisen tietosanakirjan päivittämisessä.
Wikipedia on vaikuttava viestintäkanava ja avoimen tiedon puolustaja
Wikipediaa voidaan hyvästä syystä pitää yhtenä tärkeimmistä (ellei jopa tärkeimpänä) tiede- ja asiantuntijatiedon väylistä. Tutkittu tieto leviää englanninkielisestä Wikipediasta helposti muihin kieliversioihin, ja Wikipedian sivut ovat usein ensimmäisiä Googlen hakutuloksia.
Tarkista vaikka heti, mitä englanninkielisessä Wikipediassa sanotaan aiheista, joiden parissa työskentelet. Entä suomenkielisessä? Onko tieto ajantasaista ja virheetöntä?
Wikipediaa käyttävät kaikenlaisten kansalaisten lisäksi toimittajat, päättäjät ja muut tutkijat. Tutkimushankkeen saattaa olla paljon tehokkaampaa ja vaikuttavampaa käyttää aikaa some-kanavien perustamisen sijaan Wikipedia-artikkelien päivittämiseen.
Wikipedia on myös yllättävä avoimen tieteen puolustaja. Erityisesti köyhemmissä maissa tai pienemmissä yliopistoissa ei välttämättä ole varaa maksaa tiedelehtien tilausmaksuja. Wikipedian rooli tiedonlähteenä korostuu tutkijoiden ja asiantuntijoiden työssä, koska se on kaikille avoin ja ilmainen.
Voiko Wikipediaan luottaa?
Wikipedia itsekin kertoo, ettei kukaan voi mennä luotettavuudesta takuuseen. Tuhannet vapaaehtoiset päivittävät Wikipediaa jatkuvasti. Vaikka tietosanakirjalla on yhteisiä pelisääntöjä ja ylläpitäjiä, yhteisesti päivitettävässä tietopankissa voi aina mennä jotain vikaan. Ehkä joku muokkasi lukemaasi artikkelia tuntia aiemmin ja lisäsi sinne virheellistä tietoa, jota ei ole vielä ehditty poistaa?
Tieto liikkuu Wikipedian kautta tehokkaasti sekä hyvässä että pahassa. On esimerkkejä, joissa sisäpiirivitsinä alkanut päivitys on levinnyt faktana jopa yliopistojen kustantamiin oppikirjoihin. Kuten kaikkialla, myös Wikipediassa paikkansapitävät ja monipuoliset lähteet ovat tiedonhakijalle A ja O.
Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jo jonkin verran. Wikipedian artikkeleita on verrattu esimerkiksi tietosanakirjoista massiivisimpaan, Encyclopædia Britannicaan, ja eri tieteenalojen oppikirjoihin. Tulosten mukaan Wikipediasta löytyvä tieto on lähes yhtä tarkkaa kuin näiden perinteisesti luotettavina pidettyjen lähteiden. Myös Helsingin Sanomat kutsui asiantuntijoita arvioimaan yli 130 suomenkielistä Wikipedia-artikkelia. Asiantuntijat luokittelivat näistä artikkeleista 70 % joko hyviksi tai erinomaisiksi.
Tutkijana ja asiantuntijana sinä osaat arvioida, mikä on luotettavaa tietoa. Löysitkö Wikipediasta virheen? Korjaa se. Wikipedian päivittäminen on yhtä helppoa kuin Word-dokumentin kirjoittaminen, ja se vaatii vain hetken. Mutta varo: Wikipedian päivittämiseen voi jäädä koukkuun!
Lähteitä ja kiinnostavaa luettavaa:
Internetin 500 suosituinta verkkosivua
Tilastoja Wikipediasta
Bridging the Gap Between Wikipedia and Academia
Esimerkki virheellisen tiedon leviämisestä Wikipediasta: How a Raccoon Became an Aardvark
Accuracy and Completeness of Drug Information in Wikipedia: A Comparison with Standard Textbooks of Pharmacology
Internet encyclopaedias go head to head
Seven years after Nature, pilot study compares Wikipedia favorably to other encyclopedias in three languages
HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on
Wikipedia has become a science reference source even though scientists don’t cite it