CSRD-raportoinnin ympärillä on ollut viime aikoina paljon kuhinaa, kun EU:n Omnibus-asetus pisti raportointiaikataulun ja vaatimukset uusiksi. Toisen aallon yrityksille annettiin kaksi vuotta lisäaikaa valmistautua raportointiin, ja moni yritys pohtiikin nyt, miten saatu lisäaika kannattaisi käyttää.
Kannattaako raportointiin yhä panostaa? Lyhyesti: kyllä. Kestävyystietoa tarvitaan yhä enemmän liiketoiminnan kehittämiseen ja riskienhallintaan sekä sidosryhmien odotuksiin ja tarpeisiin vastaamiseksi.
Eri yrityksille sopivat kuitenkin erilaiset etenemistavat. Listasimme viisi tyypillistä tilannetta ja suosituksemme kullekin.
1. “Keep calm and report” – kilpailijat raportoivat jo
Jos yrityksesi keskeiset kilpailijat ovat CSRD-direktiivin 1. aallon yrityksiä, jotka raportoivat jo vuonna 2025, suosittelemme pysymään vauhdissa mukana. Ensimmäinen siirtymävaiheen raportti on tärkeä signaali markkinalle: olette mukana kehityksessä, ette jälkijunassa.
Tällöin kannattaa siis valmistella ensimmäinen ESRS:ää mukaileva raportti vuoden 2025 aikana, vaikka se ei olisi vielä täydellinen. Näin rakennatte valmiutta ja osoitatte edelläkävijyyttä.
2. Kriittisen vaiheen ylittäneet – raportista hyödyt liiketoimintaan
Jos raportointi on teillä jo osin automatisoitu, datapisteet hallussa ja prosessi käynnissä, kannattaa edetä alkuperäisen aikataulun mukaan. Tällöin voitte käyttää aikaa laadun kehittämiseen: miettikää, miten saatte tehot irti raportista toiminnan kehittämisen ja viestinnän kannalta.
3. Rusinat pullasta -strategit – yhdistä compliance ja kilpailuetu
Jos haluatte varmistaa, että pystytte vastaamaan sidosryhmiltä tuleviin vaatimuksiin ja haluatte samalla myös kehittää liiketoimintaa, suosittelemme hyödyntämään pk-yrityksille suunnattua vapaaehtoista VSMS-standardia ja täydentämään sitä ESRS-standardien vaatimalla olennaisuusanalyysillä ja SBM:llä, jossa kuvataan tunnistettujen IRO:jen vaikutukset strategiaan ja liiketoimintamalliin.
Näin voitte keskittyä kestävyystyön kehittämisessä teille olennaisimpiin näkökulmiin ja saatte huomioitua kestävyyden myös yrityksen strategisella tasolla. Samalla saatte kuitenkin raportoitua sidosryhmille jo tyypillisimpiä vaadittavia kestävyystietoja.
4. Tauon hyödyntäjät – vahvistakaa perustaa
Jos ette kuulu ensimmäisiin raportointivelvollisiin, mutta teillä jo on iso työmaa muussa toimialakohtaisessa sääntelyssä (esimerkiksi metsäkato tai rakentamisen päästörajat), käyttäkää siirtymäaika vastuullisuustyön perustan vahvistamiseen.
5. Kestävyystiedon jalostajat – rakenna arvoa tiedolla
Jos raportointipaineet eivät vielä paina, mutta kestävyystyötä on jo tehty, nyt on hyvä hetki keskittyä myös tiedon jalostamiseen ja hyödyntämiseen liiketoiminnan kehittämiseksi.
Käyttäkää tauko siis esimerkiksi strategisten tavoitteiden asettamiseen, keskusteluun ja käytäntöjen kehittämiseen henkilöstön ja arvoketjujen kanssa tai tiekarttojen rakentamiseen. Näin kun raportointi aloitetaan, teillä on myös vaikuttavampaa raportoitavaa.
Tarvitsetko kumppania raportointiin tai muuhun kestävyystyöhön?
Autamme mielellämme löytämään juuri teille sopivan mallin. Lue lisää raportointipalveluistamme ja ota yhteyttä!