Tutkijapuolisoni elämä muuttui hiljattain paremmaksi. Hän tutustui filosofi ja kirjoittamisvalmentaja Thomas Basbøllin neuvoihin siitä, miten tieteellistä tekstiä kannattaa kirjoittaa. Nyt vuorokauden tunnit riittävät paremmin ja tekstiä syntyy enemmän, vähemmällä tuskalla.
Kirjoittaminen ei ollut ennenkään kotihistorioitsijalleni vastenmielistä tai hankalaa, päinvastoin. Ongelmana oli kuitenkin, miten löytää kirjoittamiselle riittävästi aikaa elämän runsaiden ristipaineiden keskellä.
Tiedätkö tunteen? Mikään aika ei koskaan tunnu riittävän. Jos jää odottamaan flowta ja inspiraatiota, ruutu jää usein tyhjäksi. Jos uppoutuu lähteisiin ja aineistoihin, päässä voi olla uskomattoman innostavia oivalluksia mutta paperilla ei mitään. Jos tykittää tekstiä kymmenen tuntia päivässä, järki lähtee. Ja sitten lapset tulevat kipeiksi.
Ongelma on yleinen. Kirjoittamisen tekniikkaa ei opetella yliopistoissa riittävästi, vaikka etenkin ihmistieteissä tutkimuksen teko on paljon kirjoittamista, ajatusten ja ideoiden muotoilemista kirkkaiksi teksteiksi. Ajanhallinta puolestaan on tärkeä työelämätaito jokaiselle tutkijalle ja asiantuntijalle.
Näin kirjoitat tieteellistä tekstiä hyvää tahtia
Tanskalainen Thomas Basbøll tarjoaa tutkijalle ratkaisun, joka ihastuttaa insinöörimäisellä käytännöllisyydellään. Hän yhdistää kirjoittamisen ja asiantuntijan ajankäytön neuvot. Tiivistimme Basbøllin opit viiteen vinkkiin, joiden avulla tutkijan arki sujuu ja tekstiä syntyy:
1. Kaikki lähtee siitä, että kirjoittamisen pilkkoo kappaleiksi: yleensä vähintään kuuden virkkeen ja korkeintaan 200 sanan mittaisiksi asiatekstin atomeiksi. Jokaisessa kappaleessa pitää sanoa tasan yksi asia ja kehystää tämä asia sitä tukevilla, eteenpäin kehittävillä tai puolustavilla faktoilla ja argumenteilla.
2. Käytä aamupäivät kirjoittamiseen ja iltapäivät taustatutkimukseen ja sälähommiin. (Yleensä aamu on ihmisen parasta aikaa kirjoittaa, mutta jos ajatuksesi kulkee kirkkaimmin illalla, vaihda toki järjestystä.)
3. Suunnittele aina edellisen päivän lopussa, mitkä kappaleet aiot kirjoittaa seuraavana päivänä. Käytä suunnitteluun korkeintaan 10 minuuttia, olipa kappaleiden määrä mikä hyvänsä. Kun suunnittelet, kirjoita jokaiselle kappaleelle avainvirke. Se on kappaleen pihvi.
4. Käytä yhden kappaleen kirjoittamiseen 30 minuuttia. Tämä aika on täyttä tekstin tuottamista, ei taustatutkimuksen tekemistä eikä omien ajatusten etsimistä. Muotoile tekstiksi se, jonka jo olet tutkinut ja tiedät. Rakenna kappale avainvirkkeen ympärille. Avainvirke voi olla kappaleen alussa, keskellä tai lopussa. Se ei ole olennaista, kunhan kappaleen pointti on selvä.
5. Käytä kirjoittamiseen yhteensä korkeintaan kolme tuntia. Siinä ajassa ehdit kirjoittaa kuusi kappaletta laadukasta tekstiä – noin seitsemäsosan tyypillisestä tieteellisestä artikkelista! On harvoin tehokasta kirjoittaa tämän kauemmin. Loppupäivän voit stressaamatta käyttää taustatutkimukseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, konferenssimatkan varaukseen ja muihin tärkeisiin toimiin. Ehkä löydät ainakin puoli tuntia kirjoittamiselle joka päivä? Siinäkin ajassa saat tuotettua yhden kappaleen hyvää tekstiä.
Basbøllin menetelmä sopii etenkin tieteellisten artikkelien ja monografioiden kirjoittamiseen. Parhaimmillaan ajan jakaminen kirjoittamiseen ja kaikkeen muuhun tuo ryhtiä myös tutkimusprosessiin. Ohjeet ovat kuitenkin käypiä minkä tahansa asiatekstin tuottamiseen. Esimerkiksi yleistajuinen kirja tai lehtijuttu, tutkimusta avaavan podcastin käsikirjoitus, apurahahakemus tai konferenssipaperi syntyvät myös samalla kurinalaisella menetelmällä.
Lue lisää Thomas Basbøllin blogin Writing Process Reengineering -osiosta
Kuva: Icons8 Team/Unsplash