Onko kestävyysraportin oltava ulkoasultaan kuivakka kuin tilinpäätös? Rohkea tiedon visualisointi tekee myös määrämuotoisesta raportoinnista kiinnostavaa, ymmärrettävää ja hyödyllistä. Tämä on blogisarjan ensimmäinen osa.
Sustainability Reporting Navigator -sivustolla maaliskuussa 2025 julkaistun katsauksen mukaan CSRD:n mukaiset kestävyysraportit ovat aiempaa monimutkaisempia ja sisältävät enemmän taulukoita ja vähemmän kuvia – vaikka ei tarvitsisi.
Sinänsä tämän kehityksen takana on hyviä pyrkimyksiä. On kaikkien etu, että vastuullisuusväitteiden tueksi on esitettävä todisteita, jotka ovat myös entistä vertailukelpoisempia keskenään. Aiemmin vapaamuotoisemmat ja markkinoinnillisemmat raportit pakotetaan sääntelyllä määrämuotoisemmiksi ja neutraalimmiksi.
Kävin läpi suomalaisia CSRD:n mukaisia kestävyysraportteja visuaalisen viestinnän näkökulmasta. Verrattuna aiempiin ei-standardinmukaisiin raportteihin vaikuttaa siltä, että visuaalisen viestinnän keinot ovat jääneet hieman unholaan.
Osa raporteista näytti ulkoasultaan kuivilta asiakirjoilta, joita ei ole tarkoitettu suuremman yleisön silmille. Niissäkin, joissa oli selvästi mietitty taiton ulkoasua, ei ollut kuitenkaan juuri mietitty, miten sisällöstä saisi visuaalisuuden keinoin ymmärrettävää ja helposti lähestyttävää. Vain harva oli kokonaisuudessaan ilahduttavaa tasoa.
Sisältövaatimukset ja tekniset ohjeet vaikuttavat ottaneen ylivallan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että raportteja on entistä vaikeampi ymmärtää. Niin ei pitäisi olla – raportit kun on tarkoitettu myös meidän ihmisten luettavaksi.
Mitä CSRD käytännössä vaatii raporttien visuaalisuudelta?
Lyhykäisyydessään kestävyysraportointidirektiivi määrittelee, mitä tietoja yrityksen on selvitettävä ja raportoitava sidosryhmille. Monet ovat tulkinneet raportoinnin määrämuotoisuuden tarkoittavan myös luovuuden ja visuaalisuuden loppua, mutta oikeastaan direktiivi määrää visuaalisuudesta yllättävän vähän.
Direktiivin mukaan raportoitavan tiedon tulee olla vertailukelpoista ja ymmärrettävää ja tieto on esitettävä luotettavasti ja totuudelle uskollisesti. Onnistunut tiedon visualisointi edistää juuri näitä tavoitteita: siinä pyritään antamaan kokonaisuudesta mahdollisimman oikea kuva ymmärrettävällä tavalla.
EFRAG tuo toimeenpano-ohjeistuksessaan ilmi, missä muodossa eri tiedot on ilmoitettava: esimerkiksi ilmastopäästöt tulee ilmaista taulukossa. Mikään ei kuitenkaan estä esittämästä dataa taulukon lisäksi myös visuaalisessa muodossa – muutamassa kohtaa ohjeistusta tätä jopa ehdotetaan.
Vaikka pakollisten taulukoiden sisällyttämisellä saadaankin täytettyä standardien vaatimukset, voisiko raportilta vaatia enemmän? Tehdäänkö raportti lähinnä kilpailijoiden ja sääntelyn perässä pysymiseksi, niin sanottuna rasti ruutuun harjoituksena, vai voisiko siihen itsessään suhtautua kestävyyden työkaluna?
Jos raportti halutaan julkaisun jälkeen oikeasti käyttöön, kannattaa myös visuaalisiin seikkoihin kiinnittää huomiota.
Tiedon visualisointi tukee kestävyysraportin käyttöä
Visuaaliset valinnat voivat monin tavoin tukea raportin käyttöä: hyvin suunniteltu taitto tekee lukemisesta sujuvaa ja miellyttävää, ja erilaiset visualisoinnit synnyttävät lukijassa oivalluksia ja ymmärrystä. Esimerkiksi vertailtava numerodata tai prosessien kuvaus sopii hyvin visualisoitavaksi.
Informaatiomuotoilun keinoin suunnitellut kuvat havainnollistavat tietoa usein paremmin kuin taulukot tai leipäteksti.
Kestävyysraportin laadukkaat visualisoinnit palvelevat myös eri yleisöjä eri kanavissa. Visualisointien versiointien varaan voi rakentaa esimerkiksi sosiaalisen median vastuullisuusnostoja sekä sisäistä viestintää.
Tiedon visualisointi on erityisen hyödyllistä, kun tavoite on vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Millaisia kestävyysvaikutuksia yrityksellä on?
- Mitkä vaikutuksista ovat olennaisimpia?
- Missä kohtaa yrityksen arvoketjua vaikutukset sijaitsevat?
- Onko yritys oikealla raiteella tarvittavassa muutoksessa?
- Pääseekö yritys tavoitteeseensa nykyisin toimin, vai tarvitaanko lisätoimia?
- Millä keinoin tavoitteisiin on tarkoitus päästä?
- Mitkä keinot ovat kaikista vaikuttavimpia?
Kaikista näistä aihepiireistä löytyy mahdollisuuksia visualisointeihin, jotka havainnollistavat ja kirkastavat raportin keskeisiä viestejä. Kerron näistä tarkemmin blogisarjan seuraavissa osissa!
Seuraa Data näkyväksi -blogisarjaa!
Tämä on kolmiosainen blogisarja, joka kertoo mitä hyötyä tiedon visualisoinnista on vastuullisuusraporteissa. Blogeista löydät vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- OSA 1: Miten tiedon visualisointi liittyy kestävyysraportointiin? (Tämä blogi)
Onko kestävyysraportin oltava ulkoasultaan kuivakka kuin tilinpäätös?
Vai onko siitä mahdollista tehdä ymmärrettävää ja kiinnostavaa? - OSA 2: Miten esittää yrityksen vaikutukset visuaalisesti?
Millaisia kestävyysvaikutuksia yrityksellä on?
Missä kohtaa yrityksen arvoketjua vaikutukset sijaitsevat? - OSA 3: Miten visualisoida tavoitteita ja tilannetta? (Tulossa)
Onko yritys oikealla raiteella tarvittavassa muutoksessa?
Millä keinoin tavoitteisiin on tarkoitus päästä?
Ulla Eronen on Kaskasin visuaalisen viestinnän asiantuntija. Häntä kiinnostavat erityisesti tiedon visualisointi sekä luontokadon visuaalinen viestintä.