Kuvituskuva, jossa yhteen aukkoon menee keskenään samanlaisia pisteitä ja ne tulevat toisesta aukosta ulos esimerkiksi ympyröinä, tähtinä ja muina kuvioina.

Kulttuuripoliittinen selonteko tunnistaa luovuudessa piilevän muutosvoiman

Ilkka Olkku | 10.2.2025

Tuore kulttuuripoliittinen selonteko povaa kulttuuripolitiikalle ja luovuudelle nykyistä vahvempaa roolia yhteiskunnassa, politiikassa ja liiketoiminnassa – ainakin ajatuksen tasolla. Miten luovuus ja kulttuurin ymmärtäminen voi auttaa yrityksiä kestävyystyössä?

Petteri Orpon hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko valmistui viime syksynä ja luovutettiin eduskunnalle. Selonteon on määrä tarjota Suomen kulttuuripolitiikalle suunta vuoteen 2040 asti.

Selonteon mukaan Suomen kulttuuripolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet ovat seuraavat:

  1. Kulttuuri on muutosvoima
  2. Kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa
  3. Kulttuuri on jokaisenoikeus
  4. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista

Väistynyt tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala totesi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa, että kulttuurilla ja taiteella on paikkansa vauhdittamassa yhteiskunnallista muutosta sekä kestävää talouskasvua. Nähtäväksi jää, miten tuore ministeri Mari-Leena Talvitie lähtee viemään kulttuuripoliittisen selonteon visiota käytäntöön.

Olemme Kaskasilla keskustelleet viime aikoina paljon paitsi kulttuurisesta kestävyydestä ja kestävästä kulutuskulttuurista myös luovuudesta kestävyysmurroksessa – olemmehan DNA:ltamme luova toimisto.

Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteista saadaankin varsin käyttökelpoisia teesejä, jos kulttuuri-sanan tilalle vaihdetaan sana luovuus.

Tällöin lista kuuluisi näin:

  1. Luovuus on muutosvoima
  2. Luovat tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa
  3. Luovuus on jokaisenoikeus
  4. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy luovuudesta

Mutta miten luovuus saadaan valjastettua yritysten kestävyystyöhön?

Ihmisyyden ja luovuuden moniosaajat hyötykäyttöön kestävyysmurroksessa

Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan kulttuurin rooli kestävyysmurroksessa on tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpi. Kulttuurisen kestävyyden voisi tiivistää kulttuurin erilaisiin rooleihin kestävyysmurroksessa: se voi olla kestävän kehityksen neljäs pilari, kestävän kehityksen eri osa-alueita yhdistävä tekijä tai kokonaisvaltainen muutosvoima, joka synnyttää täysin uuden kestävän kehityksen paradigman.

Riippumatta näkökulman laajuudesta kestävien toimintatapojen vyöryttäminen osaksi koko organisaation toimintaa vaatii muutosta koko organisaation toiminta- ja ajattelutavoissa. Jotta näitä tapoja voi ymmärtää, on ymmärrettävä myös ihmisyyttä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tässä niin kulttuurin kuin luovuuden asiantuntijatkin ovat melkoisen hakoja.

Vastuullisuusteoista viestiessä kannattaa turvautua luovien alojen osaajiin. Taitavan kirjoittajan kynästä syntyy esimerkiksi vastuullisuusnarratiivi eli tarina, jonka avulla yrityksen viestintä ei ainoastaan näy vaan myös vaikuttaa vastaanottajaansa. Luova osaaminen kirkastaakin kestävyysmurroksen kaltaiset monimutkaiset ilmiöt helpommin käsitettäviksi, kuten kollegoideni Suomen ympäristökeskukselle tekemässä kestävyysmurrostarinassa.

Yritysten ratkomat ongelmat ovat pohjimmiltaan ihmisten ongelmia.

Kirjoittamisen lisäksi visuaalinen viestintä on yksi ilmiselvä luovuuden ilmenemismuoto, joka auttaa tekemään monimutkaisesta ymmärrettävää. Ei ole myöskään samantekevää, millainen organisaation visuaalinen ilme on tai millaisin visuaalisin keinoin viestimme esimerkiksi luontokadon kaltaisista monimutkaisista ilmiöistä.

Kiteyttämisen lisäksi luova osaaminen auttaa ymmärtämään, herättämään ja sanoittamaan tunteita, jotka edeltävät toimintaa. Ilman toimintaa kestävyysmurros ei tapahdu.

Yritysten ratkomat ongelmat ovat pohjimmiltaan ihmisten ongelmia. Kulttuurin, taiteen ja muiden luovien alojen ammattilaiset jos ketkä osaavat tarkastella ja ymmärtää ihmisyyteen liittyviä merkityksiä syvällisesti. Kenties tulevaisuudessa jokaisen firman vakiokokoonpanoon kuuluu vähintään yksi taiteilija?

Ja vaikkei kuuluisikaan, luovuus ja kulttuurin ymmärrys kannattaa silti ottaa hyötykäyttöön yrityksen kestävyystyössä.

Ilkka Olkku
Kirjoittaja on Kaskasin koordinaattori ja humanisti, joka on perehtynyt erityisesti kulttuuriseen kestävyyteen.

Kiinnostaako sinua, miten luovuus valjastetaan vastuullisuusviestinnän tueksi? Meillä Kaskasilla on aiheesta runsaasti kokemusta, joten ota rohkeasti yhteyttä.

    Selaa lisää