Aivot ovat asiantuntijan tärkein työväline ja silti ne jäävät usein arjen peltojyrän alle. Kaskasin valmennuksissa on vuosia palattu samaan kysymykseen: Miten viestiä vaikuttavasti, kun kalenteri on jo valmiiksi täynnä ja ajattelulle ei tunnu jäävän aikaa?
Webinaarissamme kysymykseen pureutuivat aivotutkija Mona Moisala, joka julkaisi hiljattain Tyhmä työelämä -kirjan, ja Jyväskylän yliopiston lehtori Panu Halme, joka tunnetaan aktiivisena tiedeviestijänä ja somekeskustelijana.
1. Keskeytykset kuluttavat aivoja ja syövät työtehoa
Moderni asiantuntijatyö on pirstaleista. Moisala kuvasi, kuinka ihmisten keskittymiskyky yhteen tehtävään on kaventunut minuuteista sekunteihin 2000-luvulla. Työn konteksti vaihtuu jopa yli 300 kertaa päivässä, ja jokainen hyppy asiasta toiseen rasittaa aivoja. Lopputuloksena on tunne kiireestä ja tehottomuudesta, vaikka töitä tehdään enemmän kuin koskaan.
Ratkaisuksi Moisala nosti syvätyöajan järjestämisen. Tarvitsemme työpäiviimme hetkiä, jolloin voimme keskittyä yhteen asiaan keskeytyksettä. Kyse ei ole vain ympäristön aiheuttamista häiriöistä vaan myös omista tavoistamme. Monesti keskeytämme itse itseämme tarttumalla puhelimeen tai someen kesken esimerkiksi vaikka blogikirjoituksen tai esitysmateriaalin näpyttelyn.
2. Työkulttuuri mahdollistaa tai estää aivoterveyden
Moni tietää, mitä aivoterveelliset työtavat ovat, mutta käytännössä esteeksi nousevat usein työpaikan normit ja odotukset. Jos kulttuuri ei tue keskittynyttä työskentelyä, yksilön on vaikea työskennellä aivoterveesti.
Mona Moisala suosittelee työpaikoille yhteisten pelisääntöjen luomista. Selkeät käytännöt esimerkiksi viestintäkanavien käytöstä vähentävät keskeytyksiä. Onko sähköposteihin vastattava tunnissa vai päivän aikana? Entä miten nopeasti reaktioita odotetaan Slack tai Teams viesteihin? Kun työyhteisö sanoittaa oletukset ääneen ja sopii pelisäännöistä, syntyy toivottavasti tilaa keskittymiselle ja päivystäminen viestintäkanavissa vähenee.
Panu Halme toi esiin konkreettisia keinoja, jotka hänen arjessaan ovat toimineet. Hyvä käytäntö on esimerkiksi ollut yhteisesti sovittu keskittymistunti, jolloin palaverit ja viestit laitetaan tauolle. Hyötyä on ollut myös oman vuorokausirytmin tuntemisesta. Aamuihmisenä hän kertoi varanneensa nuorena tutkijana aamuisin pari tuntia rauhallista työaikaa esimerkiksi lukemiselle. Hän totesi sen olleen erinomainen tapa saada vaativia tehtäviä hoidettua.
3. Viestintä tuo merkitystä ja lisää jaksamista
Asiantuntijat ja tutkijat kokevat välillä viestinnän omasta työstään ylimääräiseksi kuormaksi. Halme muistutti, että se on kuitenkin osa esimerkiksi yliopistotutkijan työn ydintä, ei vain sivutehtävä. Hänestä oma työ tuntuu merkityksellisemmältä silloin, kun oma asiantuntemus saa näkyvyyttä ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Sosiaalisen median ei tarvitse tarkoittaa jatkuvaa päivystämistä. Harkitusti rajatut hetket päivän aikana riittävät, ja niiden avulla voi saavuttaa laajan yleisön. Moisala täydensi, että selkeä pääviesti kulloinkin viestittävästä työn alla olevasta aiheesta helpottaa paitsi viestinnän kohdentamista myös omaa keskittymistä. Kun tietää, mikä on tärkeintä ja miksi, on helpompi palata olennaisen äärelle keskeytysten jälkeen, ja samalla säästää myös yleisön aivoja turhalta kuormitukselta.
Ota yhteyttä
Valmennamme asiantuntijoita, tutkijoita ja johtajia löytämään oman äänensä ja viestimään vaikuttavasti. Samalla autamme rakentamaan kestävämpää työarkea. Kysy lisää Kaskasin valmennuksista!