Seuraavan hallituskauden linjauksia rakennetaan nyt. Kestävyysmurros edellyttää, että tutkittu tieto ja toimivat ratkaisut ovat mukana jo valmisteluvaiheessa, kun ongelmia määritellään ja keinot valitaan. Entä jos vastuullisuustyö ei olisi sääntelyyn sopeutumista, vaan siihen vaikuttamista?
Sääntely ei synny tyhjiössä
Ennen kuin hallitusohjelma julkaistaan, käydään pitkä valmisteluvaihe: määritellään ongelmat ja millä keinoilla niihin kannattaa tarttua. Kun tämä kehys lukitaan, myös myöhempi lainsäädäntö ja ohjauskeinot alkavat asettua uomiinsa.
Vastuullisuustyötä tehdään yhä liian usein reaktiivisesti. Istutaan ja odotetaan, mitä sääntely tuo tullessaan ja sopeudutaan siihen. Keskitytään velvoitteiden täyttämiseen, raportoinnin oikeellisuuteen ja toiminnan mukauttamiseen annettuihin raameihin sen sijaan, että osallistuttaisiin aktiivisesti tavoitteiden ja keinojen määrittelyyn oman asiantuntijuuden pohjalta.
Jotta kestävyysmurros etenee, tieto ja ratkaisut sen kirittämisestä tarvitaan mukaan jo valmisteluvaiheessa. Asiantuntijatiedolla on eniten merkitystä silloin, kun päätetään, millaisia ongelmia pidetään ratkaisemisen arvoisina ja millä keinoilla niihin tartutaan.
Valmisteluvaiheessa tieto on kovinta valuuttaa
Juuri nyt valmistelijoiden pöydissä ei ratkota vain yksittäisiä politiikkatoimia, vaan kokonaisuutta, eli sitä miten Suomi säilyy turvallisena, vauraana ja toimintakykyisenä maailmassa, jossa geopoliittinen epävarmuus kasvaa, planetaariset rajat tulevat vastaan ja talouden perinteiset mallit horjuvat.
Talous, turvallisuus, ilmasto, huoltovarmuus ja ihmisten hyvinvointi kietoutuvat yhteen tavalla, jossa yhden ratkaisun vaikutukset heijastuvat nopeasti muihin.
Pelkkä vetoaminen kestävyyteen ei enää riitä. Se, että ratkaisu vähentää päästöjä tai tukee ilmastotavoitteita, luonnon monimuotoisuutta tai resurssitehokkuutta ei sellaisenaan ole välttämättä riittävä argumentti.
Päättäjiä kiinnostaa ensisijaisesti vertailukelpoinen tieto tarjottavien ratkaisujen vaikutuksista Mikä ohjaa päästöjä alas ilman, että kustannukset karkaavat? Mikä vahvistaa yhteiskunnan luottamusta ja resilienssiä? Entä mikä luo edellytyksiä kasvulle pitkällä aikavälillä ilman uusia riippuvuuksia?
Vastaukset näihin kysymyksiin eivät synny yksin puolue- ja virkamieskoneistossa. Tietoa kyllä löytyy, mutta pullonkaula on usein se, ettei tutkittu tieto päädy poliittisen valmistelun käyttöön oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa.
Valmistelijoita lähestyvät monenlaiset tahot, eivätkä kaikki viestit perustu huolelliseen analyysiin tai faktoihin. Siksi kyky tarjota tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, vertailla vaihtoehtoja ja avata vaikutukset selkeästi on päätöksenteossa kovaa valuuttaa.
Valta ja vastuu kasvavat käsi kädessä
Jos tutkittu tieto ja paras asiantuntemus eivät ole mukana valmistelussa, sääntely ja politiikkatoimet rakentuvat väistämättä vajavaisen tietopohjan varaan.
Vaikuttaminen ei siis ole vain mahdollisuus, vaan velvollisuus niille toimijoille, joilla on tietoa ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.
Vaikuttaminen on tapa varmistaa, että yhteiset pelisäännöt ohjaavat aidosti vaikuttaviin, toteuttamiskelpoisiin ja kestäviin ratkaisuihin.
Vaikuttaminen onkin siis mitä vastuullisin teko vaalien alla.
Ota yhteyttä!
Kaipaatko apua vaikuttajaviestintään? Osaamisemme on käytössäsi, joten ota rohkeasti yhteyttä!
Mikko Kivenne, Kaskasin vaikuttajaviestinnän asiantuntija
Elisa Seppänen, Kaskasin strategisen viestinnän asiantuntija